Swyerin oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Swyerin oireyhtymä eli 46,XY-karyotyyppiin liittyvä sukupuolikehityksen häiriö on intersukupuolisuuden muoto, jonka katsotaan johtuvan Y-kromosomin sukupuolen määrittävän alueen inaktivaatiosta, puuttumisesta tai toimimattomuudesta.[1] Ilman toimivan Y-kromosomin sukupuolen määrittävää alueen vaikutusta, henkilölle tyypillisesti kehittyy normaalit naisen ulkoiset sukupuolielimet ja emätin.[2] Swyerin oireyhtymää sairastavilla on myös tyypillisesti kohtu, joka voi kuitenkin olla normaalia pienempi, sekä munanjohtimet.[2] Henkilöllä on myös kehittymättömät sukurauhaset, jotka eivät kuitenkaan tuota sukusoluja, ja näin ollen häiriöön liittyy hedelmättömyyttä.[2] Toimimattomiin sukurauhasiin liittyy kohonnut syöpäriski, minkä takia ne yleensä suositellaan poistettavan, kun häiriö diagnosoidaan.[3] Tauti todetaan tyypillisesti viivästyneen murrosiän selvityksissä, sillä toimimattomat sukupuolirauhaset eivät kykene myöskään tuottamaan estrogeeneja tai progesteronia, minkä vuoksi murrosikä ei voi luonnollisesti alkaa.[2]

Häiriö on nimetty sen vuonna 1955 kuvailleen englantilaisen endokrinologin Gerald Swyerin mukaan.[4] Esiintyvyydeksi on arvioitu 1:100 000 naista.[5] Tärkeimmät tunnetut geneettiset aiheuttajat ovat SRY-geenin mutaatiot (15 %) ja MAP3K1-geenin mutaatiot (18 %).[1]

Tunnettuja potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]