Suuri Jänkäsalo
Suuri Jänkäsalo on saari varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan länsiosassa Etelä-Karjalan Taipalsaarella. Saaren eteläpuolella sijaitsee Pieni Jänkäsalo.[3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri Jänkäsalo on 6,0 kilometriä pitkä, 3,9 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 13 neliökilometriä. Saari sijaitsee läntisellä Suur-Saimaalla Ilkonselän ja Ahoselän välissä. Sen erottaa Pienestä Jänkäsalosta Uittomi, joka on pitkä saarien välinen salmi. Salmen länsiosaa kutsutaan Jussilansalmeksi. Saari on rantaviivaltaan mutkitteleva. Sen eteläosassa on 2,4 kilometriä pitkä Keriniemi ja niemen jatkeena idässä on Paastonniemi. Paastonniemen pohjoispuolella on Työmäenniemi, jonka eteläisen haaran Hiekkaniemen ympäri kiertää Mäkäräislahti. Saaren louteispää muodostuu suuresta Marjaniemestä, jonka pohjoispuolelle niemen kainaloon jää Petäjälahti.[3][2]
Saaren maasto on kankaremaata [4], jossa korkeuserot ovat pieniä. Korkein kohta on Jysminniemessä, jonka lakikohta kohoaa 100 metriin mpy. eli 25 metrin korkeuteen Saimaasta. Saari on metsien peittämää eikä soita ole kuin nimeksi. Maaperä on viime jääkauden loppuvaiheessa kasautunutta jäätiköiden tuomaa soraa ja moreenia [5]. Saarella asutaan 8–9 taloudessa ja kesäisin lisäksi 125 vapaa-ajan asunnossa. Suuri la Pieni Jänkäsalo muodostavat saariyhteisön, jotka tekevät yhteistyötä [6]. Saarelle kulkee Jussilansalmen lossi niin kauan, kun 850 metriä pitkä vesireitti pysyy avoimena. Saaren lossiranta sijaitsee Kerniemessä. Talvella tulee saarelle jäätie Pienen Jänkäsalon kautta. Saaren väki käy asioillaan kirkonkylällä, Saimaanharjussa tai Lappenrannassa, jonne vie yhdystie 14784. Jänkäsalot kuuluvat Taipalsaaren kaavoitettuun ranta-alueeseen.[3][2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuressa Jänkäsalossa oli kiinteää asutusta 1840-luvun pitäjänkartoissa.[5]
Saarelle haviteltiin pitkään lossiyhteyttä, jota alettiin toteuttaa vuodesta 1987 alkaen. Vesioikeus kuitenkin epäsi luvan, mutta asukkaat pitivät asian vireillä vuosia. Lopulta lossi katsottiin tarpeelliseksi ja se aloitti toimintansa vuonna 2005.[7]
Vuonna 2009 oli saarella 12 vakituista asukasta, 111 vapaa-ajan asuntoa, joissa 444 vapaa-ajan asukasta.[1]
Suuri Jänkäsalo oli osana Yle TV1:n esittämää ja Petteri Saarion ohjaamaa Veden saartamat -dokumenttisarjaa vuonna 2021.[8][9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012–2015, , s.80 Syyskuu 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 15.6.2021.
- ↑ a b c Manninen, Ari: ”Suuri Jänkäsalo”, Saimaa – koko tarina, s. 477–478. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
- ↑ a b c Suuri Jänkäsalo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 344. Teos, 2004. ISBN 951-851-013-X.
- ↑ a b Hirvikallio, Antti: Kattelussaari-Jänkäsalo osayleiskaava (PDF) taipalsaari.fi: Taipalsaari. Viitattu 8.6.2021.
- ↑ Jänkäsalo kylat.ekarjala.fi. Viitattu 30.03.2021.
- ↑ Käkelä, Klaudia: Kymmenen vuotta toiminnassa ollut Jänkäsalon lossi on korvaamaton osa saarelaisten elämää yle.fi. 25.7.2015. YLE. Viitattu 30.03.2021.
- ↑ Taipalsaaren Suuri Jänkäsalo – Saimaan mökkisaaresta kotisaareksi yle.fi. 31.12.2020. Viitattu 30.03.2021.
- ↑ Suuri Jänkäsalo pääsee televisioon – pidetty Veden saartamat -dokumenttisarja käy Taipalsaarella lansisaimaa.fi. 29.12.2020. Viitattu 30.03.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuri Jänkäsalo, Suomalainen paikannimikirja, 2007