Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1958
| Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa | ||||
| Maakoodi: |  FIN
| |||
| EAA:n jäsenliitto: | Suomen Urheiluliitto | |||
| Tukholma 1958 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitus mitalitaulukossa: 8. | ||||
| Yhteensä | miehet | naiset | ||
| Urheilijoita | 29 | 27 | 2 | |
 kultaa |
1 | 1 | - | |
 hopeaa |
- | - | - | |
 pronssia |
- | - | - | |
| pistesijat | 6 | 6 | - | |
| Osallistumisvuodet | ||||
|
1934 • 1938 • 1946 • 1950 • 1954 • 1958 • 1962 • 1966 • 1969 • 1971 • 1974 • 1978 • 1982 • 1986 • 1990 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2012 • 2014 • 2016 • 2018 • 2022 | ||||
Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1958 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Tukholmassa 1958.
Joukkueen valitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen EM-joukkue nimettiin pääosiltaan Kouvolassa pidettyjen Kalevan kisojen jälkeen, mutta muutamille urheilijoille varattiin vielä mahdollisuus lisänäyttöihin. Valinnoissa ei noudatettu kovinkaan tiukkaa linjaa, koska kilpailut pidettiin naapurimaassa. Tilastotulosten perusteella vain 10-15 urheilijan joukkue olisi voinut olla riittävä, mutta lopulta kisoihin lähetettiin 29 urheilijaa.
Kovinkaan suuria mitaliodotuksia suomalaisilla ei ennen kisoja ollut. Kymmenen suomalaista mahtui kymmenen parhaan joukkoon tilastoissa, joissa oli mukana vain Tukholmaan ilmoitetut urheilijat. Korkeimmilla sijoilla olivat Eeles Landström, joka oli seiväshypyn tilastossa toisena, sekä Eero Salminen, joka oli korkeushypyssä neljäntenä. Suomen keihäsmiehistä parhaiten kesällä 1958 heittänyt Erkki Ahvenniemi ei voinut lähteä EM-kisoihin äkillisen sairastumisen vuoksi.[1]
Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EM-kisat Tukholmassa 1958 todistivat Suomen yleisurheilun putoamista kansainväliseltä huipputasolta.[2] Eeles Landström onnistui uusimaan Euroopan mestaruuden seiväshypyssä, mutta tämä kulta jäikin Suomen ainoaksi mitaliksi. Pistesijoille (sijat 4-6) pääsi kuusi suomalaista.
Suomalaisista mitalitoivoista Olavi Vuorisalo oli 1 500 metrillä viides, Carol Lindroos kiekonheitossa seitsemäs ja Eero Salminen korkeushypyssä kahdeksas. Kolmatta kertaa EM-maratonille osallistunut Veikko Karvonen oli tällä kertaa kuudes. Nämä olivat ensimmäiset EM-kisat, joissa Suomi ei saavuttanut maratonilta mitalia. Ensimmäistä kertaa ilman mitalia jäätiin myös keihäänheitossa, jossa tosin Väinö Kuisma jäi mitalisijasta vain 36 senttiä. Positiivisin suomalaisyllättäjä oli Markus Kahma, joka venyi kymmenottelussa Suomen ennätyspisteisiin 7137, mikä riitti kilpailussa neljänteen sijaan.[3]
Kuuden parhaan joukkoon sijoittuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mitali | Nimi | Laji |
|---|---|---|
| Kultaa | Eeles Landström | seiväshyppy |
| 4 | Markus Kahma | kymmenottelu |
| 5 | Väinö Kuisma | keihäänheitto |
| 5 | Olavi Vuorisalo | 1 500 metrin juoksu |
| 6 | Veikko Karvonen | maraton-juoksu |
| 6 | Kari Rahkamo | kolmiloikka |
| 6 | Jorma Valkama | pituushyppy |
Urheilijat lajeittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Nimi | Sijoitus loppukilpailussa |
Tulos |
|---|---|---|---|
| 200 metriä | Börje Strand | - | alkuerissä 22,0 |
| 400 metriä | Voitto Hellsten | - | välierissä 47,2 |
| Pentti Rekola | - | välierissä 48,1 | |
| 800 metriä | Olavi Salonen | - | välierissä 1.51,8 |
| 1 500 metriä | Olavi Vuorisalo | 5. | 3.42,8 |
| Olavi Salsola | 12. | 3.53,9 | |
| 5 000 metriä | Jorma Kakko | - | alkuerissä 14.16,4 |
| Eero Tuomaala | - | alkuerissä 14.10,8 | |
| maraton | Veikko Karvonen | 6. | 2.22.45,8 |
| Eino Pulkkinen | 10. | 2.28.35,4 | |
| 400 metrin aidat | Osvald Mildh | - | välierissä 51,8 |
| Jussi Rintamäki | - | alkuerissä 54,5 | |
| 3 000 metrin esteet | Olavi Rinteenpää | 9. | 8.52,6 |
| 4 × 400 metriä | Börje Strand Pentti Rekola Jussi Rintamäki Voitto Hellsten |
- | alkuerissä 3.13,4 |
| korkeushyppy | Eero Salminen | 8. | 199 |
| Osmo Ahonen | 14. | 196 | |
| seiväshyppy | Eeles Landström | 1. | 450 |
| Matti Sutinen | 19. | 400 | |
| pituushyppy | Jorma Valkama | 6. | 750 |
| Wilhelm Porrassalmi | 9. | 727 | |
| kolmiloikka | Kari Rahkamo | 6. | 15,18 |
| Hannu Rantala | 8. | 15,09 | |
| kiekonheitto | Carol Lindroos | 7. | 51,95 |
| Pentti Repo | 9. | 51,09 | |
| keihäänheitto | Väinö Kuisma | 5. | 74,90 |
| Veikko Laine | - | karsinnassa 66,58 | |
| kymmenottelu | Markus Kahma | 4. | 7137 SE |
| Torbjörn Lassenius | 11. | 6180 |
Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Nimi | Sijoitus ja Tulos |
|---|---|---|
| 800 metriä | Eila Helin | alkuerässään viides (2.11,9) |
| Saara Vilén | alkuerässään kuudes (2.15,1) |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.