Suomen romanien pukeutuminen
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: omituinen ja ei-todenmukainen |
Suomalaisten romanien vaatteet ovat suomen romanien käyttämä kansanpuku. Kulloinenkin mustalaismuoti on ollut aina kiinteästi yhteydessä romanikulttuuriin. Moni romani kokee vaatetuksen tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään, romaniuttaan ja romanikulttuuria. Romanivaatteiden käyttöä pidetään tärkeänä ja piireistä riippuen sen hylkääminen on henkilön läheisille jopa häpeällistä.[1]
Romanien vaatetuksen tulee olla peittävää eikä liian tiiviisti istuvaa. Vaatetus noudattaa romanikulttuurin selkeää sukupuolijakoa asemassa ja tehtävissä: housuja käyttävät vain miehet. Vastakkaisen sukupuolen vaatteiden koskettamista pidetään sopimattomana. Vaatetusta koskee myös joukko muita siveyssääntöjä, esimerkiksi housuja kutsutaan vaatteeksi ja paitoja hihoiksi.
Suomen romanit on maailmassa ainoa romaniväestö, jolla on näin selkeästi omankaltaisensa pukeutumistapa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaninaiset pukeutuivat Suomessa vielä 1800-luvun lopulla samalla tavalla kuin muu naispuolinen väestö. Romaninaiset alkoivat koristella hameitaan 1910-luvulla kapeilla samettikaistaleilla, jotka levenivät elintason noustessa. 2020-luvun romanihameeseen käytetään jo 9 metriä samettia, jonka alle tulee vuori- ja välikankaita. Tällainen hame painaa 7–10 kiloa. Suomi on ainoa maa, jossa romaninaiset käyttävät samettihametta. Romaninaisten puseroissa käytetään paljetteja ja koristekiviä. Romaninaisen hame on usein äidin tai siskon valmistama. Romaninaisen asuun kuuluvat usein myös kultaiset korvakorut.[2]
Miehen puku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksi miehet pukeutuivat suoriin takkiin, housuihin, lierihattuun ja pitkävartisiin saappaisiin, myöhemmin tämä vaihtui ns. ajurinpukuun, johon kuuluivat valkoinen kauluspaita, koppalakki, nahkatakki, pussihousut ja "jatsarit" eli haitarivarsimalliset pitkät saappaat. Myöhemmin pussihousut vaihdettiin taas suoriin housuihin ja koppalakit jäivät. Saappaiden sijasta alettiin käyttää kävelykenkiä.
2000-luvulla lierihatut ja koppalakit ovat kuitenkin taas yleistyneet. Lisäksi käytetään erilaisia lipallisia lakkeja. Pussihousuja ja saappaita käyttävät jotkut vanhat miehet, juhlissa myös muunikäiset.
Naisen puku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romanityttö alkaa käyttää perinneasua yleensä noin 16–20-vuotiaana. Sitä nuoremmat tytöt pukeutuvat lapsina valtaväestön tavoin ja varttuessaan siirtyvät käyttämään pitkiä kapeita mustia hameita.
Naisen asun tulee olla siisti, ehjä ja tarpeeksi peittävä. Yleisesti naisen tulee olla huoliteltu ja hiusten tulee olla siistillä kampauksella.
Hame[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteiseen romaniasuun kuuluu yhtenä ja näkyvänä osana musta, samettinen, laajahelmainen hame. Romanihameen pääkriteerit ovat siisteys, ehjyys ja peittävyys. Hameen tulee olla ryhdikäs ja pitkä muttei kuitenkaan liian pitkä. Kenkien tulee peittyä. Hameen päällimmäinen kerros on aina pikimustaa, sileäpintaista kultareunasamettia. Sametin alla on yleensä kaksi vuorta, jotka voivat olla ohuita tai paksuja riippuen siitä, onko hame tarkoitettu talvi- vai kesäkäyttöön. Lanteilla pidettävä pönkkä pitää hametta koholla.
Hameen yläosassa on yläkankaaksi tai hamekankaaksi kutsuttu noin 10–12 cm:n levyinen kaistale koristeellista kangasta, joka jää melkein täysin röijyn helman alle piiloon. Yläkankaan ja sametin väliin ommellaan kristallinauha eli hameennauha, joka voi olla romanihameen kallein osa. Hameeseen käytetään 7–9 m samettia ja se painaa muutamasta noin kahdeksaan kiloon. Menneinä vuosina hame on voinut painaa jopa 12 kiloa. Hameen helma laskostetaan tasavälein laatoiksi kutsutuiksi poimuiksi. Laattojen leveys on 10–13 cm. Hameen etuosassa on noin 20 cm leveä laskostamaton osuus.
Romanihame teetetään mittatilaustyönä romanivaatteisiin erikoistuneella ompelijalla. Heitä on Suomessa muutamia.
Pusero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaninaisen päällyspuseroa kutsutaan röijyksi.[1] Röijyihin käytetään monia erilaisia kankaita, joiden värit ja koristelu vaihtelevat laajalti. Usein röijykankaita tuodaan ulkomailta sekä laajemman valikoiman että matalampien hintojen vuoksi. Suomessa ostettu röijykangas voi maksaa jopa yli sata euroa metriltä.
Röijyn tulee olla istuva, mutta ei liian tiukka. Kankaan tulee olla tarpeeksi peittävä. Pitsiä käytetään sekä koristeellisuuden että peittävyyden vuoksi. Se on useimmiten väriltään valkoista, mutta myös mustaa käytetään. Uutena muotivärinä pitseihin on tullut kulta ja hopea.
Juhlapuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaninaiset käyttävät juhlapukuna pariksi kutsuttua, samasta kankaasta valmistettua röijyn ja esiliinan yhdistelmää. Varakkaammilla on myös erillinen juhlahame, joka on arkihametta huomattavasti koristeellisempi ja arvokkaampi. Juhlatilaisuuksissa nainen käyttää myös paljon koruja: yleisimmin asuun kuuluvat korvarenkaat, kaulaketju, rannerengas, sormus ja rintaneula.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vaate on aate romanit.fi. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ Romaninaisen vaatteissa painavat sametti ja ennakkoluulot Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.craftmuseum.fi/romanit/romanipuku/historiaa.htm (Arkistoitu – Internet Archive)