Stola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Diakonin stoola.

Stola eli suorakaidehuivi [1] on antiikin aikainen vaatekappale, joka on muodoltaan pitkä ja kapea suorakaide. Stola on eri tavoin asetettu harteille ja olkapäille.

Stoola kirkollisena liturgisena vaatteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stoola on läntisissä kristillisissä kirkoissa erityisen hengellisen viran tuntomerkki. Pappi kantaa stolaa niskan takaa molemman olkapään yli. Diakoni kantaa stolaa yhdellä olkapäällään samalla tavalla kuin airueet nauhojaan, vasemmalta olkapäältä oikealle sivulle. Paikallisesti joissakin hiippakunnissa tehdään lisäksi ero papin ja piispan välillä siten, että piispa kantaa stolaa päät pystysuorassa asennossa ja pappi asettaa stolan ristiin rintansa kohdalla. Yleensä papit kantavat stolaa pystysuorassa asennossa.

Piispa, pappi ja diakoni käyttävät stolaa aina liturgisissa tehtävissä alban kanssa.

Ortodoksisessa kirkossa diakoni kantaa stolaa vastaavaa oraria vasemmalla olallaan ja se laskeutuu takaa vapaasti maahan, etupuolista osaa kannetaan vasemmalla käsivarrella ja sillä tehdään rukousten aikana ristinmerkki. Samoin diakoni asettaa orarin lukupöydälle evankelimikirjan alle lukiessaan evankeliumia tai tarttuu nimenomaan orarilla ehtoolliskalustoon anaforaa toimitettaessa. Venäläisessä perinteessä jota Suomessa noudatetaan yli- ja arkkidiakoneilla orari on leveämpi ja muodostaa lisäksi silmukan oikean kainalon ali. Kreikan kirkossa kaikki diakonit kantavat tällaista ns. kierreoraria. Ipo- eli alidiakonit kantavat oraria ristinmuotoisesti vyötettynä.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa diakonit eivät ole perinteisesti käyttäneet stolaa, koska diakonin tehtävää ei ole pidetty kirkon erityisen hengellisen viran osana. Nykyään stolan käyttö on kuitenkin tietoisesti elvytetty.

Ortodoksisessa kirkossa vastaava papin ja piispan tunnus on epitrakiili.

Stolan väristä käy ilmi kirkkovuoden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stola noudattaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa normaalia kirkkovuoden liturgisten värien vaihtelua.

  • Vihreä: Kasvu, elämä ja toivo (tavalliset sunnuntait)
  • Valkoinen: ilo (suuret Kristus-juhlat kuten pääsiäinen)
  • Punainen: Pyhän Hengen ja marttyyrikuoleman väri (esimerkiksi tapaninpäivä)
  • Musta: kuolema ja suru (pitkäperjantai)
  • Violetti tai sininen: Kärsimys, paasto, odotusaika (ennen joulua ja pääsiäistä)

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alun perin stolan pituus oli noin 3 metriä ja leveys 10 senttimetriä.
  • Alkukirkon aikana myös diakoni ja alidiakoni käyttivät stolaa.

Miten pappi pukeutuu pukuunsa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensin hän pukee normaalipukunsa päälle alban.
  • Alban päälle hän pukee kirkkovuoden ko. pyhälle kuuluvan stolan.
  • Mikäli pappi on liturgina, ja kyseessä on myös messu, alban ja stolan ylle puetaan vielä messukasukka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vornanen, Rauni: Sano se suomeksi. WSOY, 1973, s. 152.