Stegosaurus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo dinosauruksesta. Asteroidia käsittelee artikkeli 9880 Stegosaurus.
Stegosaurus
Fossiili: Myöhäisjurakausi
Stegosaurus patsas dinosauruspuistossa
Stegosaurus patsas dinosauruspuistossa
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sauropsida
Ylälahko: Hirmuliskot Dinosauria
Lahko: Ornithischia
Alalahko: Thyreophora
Osalahko: Stegosauria
Heimo: Stegosauridae
Suku: Stegosaurus
Lajit
  • Stegosaurus armatus
  • Stegosaurus stenops
  • Stegosaurus longispinus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Stegosaurus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Stegosaurus Commonsissa

Stegosaurus (myös Harjalisko, kirjaimellisesti "kattolisko") oli suuri kasvinsyöjädinosaurus, joka eli jurakauden loppupuolelta 154–144 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiileita on löydetty pääosassa Yhdysvalloista. Ravintona se käytti luultavasti matalia kasveja.

Ruumiinrakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stegosaurus ei ollut tarpeeksi nopea pakenemaan petoja, joten se tarvitsi hyvän puolustuksen. Sillä oli häntänsä kärjessä neljä 1,2 metrin pituista piikkiä. Stegosauruksella oli lisäksi selässään ja hännässään timantinmuotoisia litteitä levyjä, jotka olisivat ehkä voineet pelottaa pedon tiehensä ilman taistelua. Kilvet ovat ehkä myös auttaneet kosintomenoissa tai toimineet lämmittiminä ja jäähdyttiminä. Stegosaurus käveli neljällä jalalla, ja sen takajalat olivat pitemmät kuin etujalat, joten sen selkä vietti ylöspäin. Stegosaurus oli 8–9 metriä pitkä ja painoi kolme tonnia. Stegosauruksen aivot painoivat kuitenkin vain 70 grammaa, ja olivat vain saksanpähkinän kokoiset. Aivot olivat siis kokoon verrattuna pienimmät kaikista dinosaurusten aivoista.

Stegosaurus verrattuna ihmisen kokoon

Stegosauruksen kilvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1887 Othniel Charles Marsh kuvasi eriskummallisen dinosauruksen, jolle hän antoi nimen Stegosaurus. Sillä oli piikkejä hännässä ja suuret kilvet selässä. Alusta alkaen oli selvää, että hännän piikit olivat puolustusase, mutta kilpien tarkoitus oli hämärä. Aluksi niiden oletettiin olevan suojakilpiä, mutta ne olivat oudossa paikassa ja liian korkealla ollakseen tehokkaita. Tarkempi tutkimus osoitti, että kilvet olivat muodostuneet kennomaisista luista, ja että ne olivat täynnä verisuonia. Se oli kaikkein epätodennäköisin rakenne puolustautumisvälineeksi. Sitten keksittiin, että kilvet auttoivat ruumiinlämmön säätelyssä. Kylminä aamuina Stegosaurus saattoi kääntyä aurinkoon ja lämmittää ne nopeasti. Kilpien läpi virtaava veri auttoi sitten kohottamaan ruumiinlämmön. Päivän kuumuudessa taas levyjen läpi puhaltava tuulenviri saattoi vilvoittaa dinosaurusta samoin kuin nykyisten norsujen korvat. On myös esitetty, että kilpien läpi virtaava veri värjäsi ne punaisiksi, ja se auttoi mahtailussa muita yksilöitä vastaan ja auttoi ehkä pelottamaan nälkäisen pedon pois.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joel Nurminen & Mikael Virtanen: Esihistoriallinen eläinmaailma. Gummerus, 2005.