Skorpionilisko
| Skorpionilisko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Osalahko: | Vaskitsamaiset Anguimorpha |
| Heimo: | Myrkkyliskot Helodermatidae |
| Suku: | Heloderma |
| Laji: | horridum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Heloderma horridum |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Skorpionilisko (Heloderma horridum) on yksi maailman kolmesta myrkyllisestä liskosta. Se elää Pohjois-Amerikan kuivilla alueilla.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Skorpionilisko voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja neljän kilon painoiseksi. Se on vantterajalkainen ja pyöreäpäinen. Myös sen suomut ovat pyöreitä. Skorpionilisko muistuttaa paljon sukulaistaan gilaliskoa, mutta on sitä hoikempi, pitkähäntäisempi ja ketterämpi. Liskolla on myrkkyliskoille tyypilliset vahvat leuat, joissa on myrkkyä erittävät hampaat. Häntäänsä skorpionilisko varastoi rasvaa niukkoja aikoja varten. Skorpioniliskon väri vaihtelee alalajeittain, mutta liskon väri on yleensä musta. Ruumis on usein myös keltaisten täplien kirjoma. Skorpioniliskon hännässä on neljä rengasta. Yksi alalaji on sen sijaan lähes musta.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skorpionilisko elää vain Meksikossa ja Guatemalassa neljällä eri alueella. Alueista yksi on Tyynen valtameren rannikon läheisyydessä, toinen Sonoran osavaltiossa Meksikossa, kolmas Meksikonlahden eteläpuolella ja neljäs Guatemalassa, Motaguan laaksossa. Laji elää aavikoilla ja kuivahkoissa metsissä.
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skorpionilisko viettää suuren osan ajastaan piilotellen kolossaan. Illan tullen se vilkastuu ja lähtee etsimään saalista, jonka se haistaa kaksihaaraisella kielellään. Kieli kerää hajumolekyylejä vomeronasaalielimeen tunnistettavaksi. Keväällä ja kesällä ravintoa on paljon tarjolla, mutta talvella liskon täytyy usein paastota kuukausia. Tämän vuoksi skorpionilisko kerää paljon rasvaa häntäänsä ja pysyttelee kolossaan talvehtien kun lämpötila alkaa laskea. Keväällä se on laiha, mutta toipuu pian ja alkaa kerätä uutta rasvavarastoa. Skorpionilisko syö etenkin lintujen ja matelijoiden munia, joita on kesällä paljon tarjolla. Pienet munat skorpionilisko nielee kokonaisina, isot se rikkoo ja latkii niiden sisällön. Skorpionilisko syö myös muita matelijoita ja pieniä nisäkkäitä, etenkin niiden poikasia. Ruokavalioon kuuluu myös hyönteisiä, sammakoita ja raatoja. Saaliinsa skorpionilisko tappaa myrkyllä. Kesäaikaan koiraat taistelevat naaraista ja purevat paljon toisiaan. Laji on immuuni omalle myrkylleen. Skorpioniliskot ovat lisääntymisikäisiä 2–3-vuotiaina ja voivat elää yli 20 vuotta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. WSOY, 1980.
- Horridum Angeli - Beaded Lizards -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ariano-Sánchez, D., Muñoz-Alons, A., Marquez, L.C. & Acevedo, M.: Heloderma horridum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.6.2014. (englanniksi)
|