Seiken densetsu: Legend of Mana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seiken densetsu: Legend of Mana
Legend of Mana
Kehittäjä Square
Julkaisija Square
Julkaisupäivä Japanin lippu 15. heinäkuuta 1999
Yhdysvaltain lippu 7. kesäkuuta 2000
Lajityyppi Toimintaroolipeli
Pelimuoto Yksinpeli, moninpeli
Alusta PlayStation
Jakelualusta 1 CD-ROM
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Seiken densetsu: Legend of Mana (jap. 聖剣伝説 LEGEND OF MANA), Yhdysvalloissa Legend of Mana, on Squaren kehittämä toimintaroolipeli, joka julkaistiin PlayStationille osana Seiken densetsu -videopelisarjaa.

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seiken densetsu: Legend of Manassa on tarkoituksena luoda oma maailma, jossa peliä eteenpäin kuljettavat tehtävät suoritetaan. Valittuaan pelihahmoksi joko nais- tai miespuolisen henkilön ja tälle tarkoitetun aseen pelaaja rajaa kuvaan ilmestyneeltä Fa'Dielin maailmankartalta neliönmuotoisen alueen, josta pelin maailma muodostuu. Pelaajan valitsema alue jakautuu useaan pienempään neliöön, joihin on tarkoitus asettaa ympäristöä muuttavia artefakteja. Niiden avulla voidaan luoda esimerkiksi metsiä, vuoria, keitaita ja kaupunkeja, jotka avaavat samalla uusia tehtäviä. Palkinnoksi tehtävien suorittamisesta pelaaja saa uuden artefaktin.[1]

Taistelut käydään pelin edeltäjien mukaisesti reaaliajassa. Kohdattuja vihollisia voidaan vahingoittaa pelihahmon aseella tai Mana-henkien loitsuilla, joita opitaan tiettyjä musiikkisoittimia soittamalla. Yhteenotoissa voidaan myös käyttää tekoälyn tai toisen pelaajan ohjaamia apureita, joita ovat pelin tarinaan liittyvät hahmot sekä kasvatusta tarvitsevat lemmikit. Aseista ja haarniskoista voidaan myös rakentaa päähahmoa avustavia golemeita, jotka eivät ole pelaajien ohjattavissa.

Pelihahmolle liitettäviä aseita ja varusteita voidaan hankkia kaupoista, mutta niitä on mahdollista myös takoa. Taottavat varusteet ovat sitä vahvempia, mitä kalliimpia niiden raaka-aineet ovat. Aseista voidaan myös tehdä aiempaa voimakkaampia, kun ne yhdistetään johonkin esineeseen.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seiken densetsu: Legend of Mana jakaantuu kolmeen eri tehtävistä koostuvaan päätarinaan, jotka ovat ”Jumi-tarina”, ”Lohikäärmetarina” ja ”Keijutarina”. Kullakin juonen haaralla on omat keskushenkilönsä, joiden elämään pelaajan hahmo vaikuttaa. Pelin läpäisy vaatii vähintään yhden tarinan suorittamista. Pelaaja voi myös suorittaa useita vapaavalintaisia kertomuksia.

”Jumi-tarina” käsittelee häviävään jumi-kansaan kuuluvia Ruria ja Shinjuhimeä, jonka arvokkaina pidettyjä jalokivisydämiä havittelee korumetsästäjä Sandra. ”Lohikäärmetarinan” päähenkilöinä ovat taas sisarukset Larc ja Sierra, jotka ovat liittoutuneet eri puolille neljän lohikäärmeen valtataistelussa. ”Keijutarinassa” seurataan neljän lapsuudenystävän, Matildan, Irwinin, Daenan ja Escadin, suhteita. Maailman tuhoa tavoittelevan Irwinin toimet johtavat lopulta ihmisten ja keijujen väliseen konfliktiin.

Legend of Mana päättyy edeltävistä kertomuksista riippumattomaan "Manan legenda" -tarinaan, jossa pelaajan ohjaama sankari saapuu maailman hyvinvointia säätelevälle Mana-puulle ja taistelee Manan jumalatarta vastaan. Jumalattaren hävittyä riutunut Mana-puu alkaa jälleen kukoistaa, kun pienet kasviolennot istuttavat itsensä sen runkoon.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvosteluja
Julkaisu Tulos
Electronic Gaming Monthly
6/10[2]
Official U.S. Playstation Magazine
2.5/5[2]
Next Generation
2/5[2]
IGN
8.3/10[3]
GameSpot
7/10[1]
Game Revolution
C+[4]
RPGamer
8/10[5]
Keskiarvot arvosteluista
Game Rankings
73/100 (23 arvostelua)[2]

Yhdysvaltalaiskriitikoiden arviot Legend of Manasta vaihtelivat hyvän ja keskinkertaista huonomman välillä. Next Generation, Official U.S. Playstation Magazine ja Electronic Gaming Monthly -lehdistä yksikään ei antanut hyväksi laskettavaa arvosanaa, mutta peli menestyi paremmin pelisivustojen arvosteluissa.[2] Tuloksen 8.3/10 antanut IGN piti erityisesti Legend of Manan eloisaksi ja kauniiksi kuvaamastaan kaksiulotteisesta grafiikasta. Sivusto tosin epäili pienimuotoisten toimintojen, kuten lemmikin kasvatuksen ja golemin rakentamisen tarpeellisuutta ja harmitteli Secret of Manaa rajoittuneempaa moninpeliä.[3]

GameSpotin mielestä Legend of Manan pelimekaniikka ei vastannut edeltäjiensä tasoa. Peli kuitenkin sai kehuja audiovisuaalisesta esityksestään ja siitä, että se sisälsi paljon tekemistä.[1] Monipuolista tarjontaa kiitteli niin ikään RPGamer, joka kehui myös grafiikkaa ja juonen jakautumista pienempiin tarinoihin. Pelin huonoiksi puoliksi sivusto luokitteli helpot taistelut ja turhauttaviksi käyvät ongelmanratkontakohdat. Legend of Manan muista roolipeleistä poikkeavaa taistelujärjestelmää RPGamer luonnehti "raikkaaksi tuulahdukseksi".[5] Yōko Shimomuran säveltämä musiikki sopi sivustojen mielestä hyvin Legend of Manan ympäristöön ja ilmapiiriin.[1][3][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Andrew Vestal: Legend of Mana Review 7.6.2000. GameSpot. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
  2. a b c d e Legend of Mana Reviews Game Rankings. Viitattu 2.3.2008. (englanniksi)
  3. a b c Legend of Mana Review 6.6.2000. IGN. Viitattu 2. toukokuuta 2008. (englanniksi)
  4. Johnny Liu: Legend of Mana - PS Review Kesäkuu 2000. Game Revolution. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
  5. a b c Andrew P. Bilyk: Legend of Mana - Review RPGamer. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]