Sara ja Sarri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sara ja Sarri
Kirjailija Anni Swan
Genre nuortenkirja
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1927
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sara ja Sarri on Anni Swanin nuortenkirja vuodelta 1927. Se käsittelee rikkauden ja köyhyyden vastakohtaisuutta.

Kirjan aiheet ovat klassisille tyttökirjoille tavallisia: orpous, isän sairaus, hyväntekeväisyys, köyhien ja rikkaiden vastakkainasettelu. Tuhkimon lailla tytöt kokevat onnellisen lopun, kun he monien sattumusten jälkeen löytävät aarteen ja rikastuvat jälleen. Swan sivuaa myös tyttökirjoille tavallista aihetta, rakkautta. Tytöt saavat useasti apua ystävältään Paulilta, joka moneen otteeseen ilmaisee ihastumistaan Saraan.

Kuten edeltävässä kirjassakin, ovat Sara ja Sarri monella tapaa perinteisiä tyttökirjojen päähenkilöitä. Sara on aluksi rikkaan miehen äiditön hemmoteltu tytär, joka manipuloi ympäristöään mielensä mukaan. Hän ei kuitenkaan ole perinteisten tyttökirjojen sievistelevä ja teennäinen rikas tyttö, vaan jopa tavallaan poikamaisen villi ja vallaton. Sarri on hoivaava, uhrautuva, ahkera, rehellinen ja hyväsydäminen kiltti tyttö. Yhdessä he kokevat vastoinkäymisiä, mutta niistä lannistumatta he jatkavat eteenpäin ja oppivat vaatimattoman elämän onnellisuuden. Sara ja Sarri kasvavat ilman apua uuteen kodinhengettären rooliinsa ja pystyvätkin hoitamaan taloutensa kaksistaan isän ollessa heikkona. Täten he osoittavat tyttökirjamallia rikkovaa itsenäisyyttä ja reippautta ja ovat Iriksen ja Kaarinan tavoin vapaampia tulevaisuutensa suhteen.

Kirjan ympäristö on perinteinen kodin turvallinen piiri maaseudulla. Varsinkin Sara kokee tyttöjen viettämän ajan kaupungissa, heidän käydessään koulua, ahdistavana. Vaikka tytöt kirjan lopussa taas rikastuvat, he jäävät silti asumaan tuttuun ja turvalliseen Louhelaan.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan perusasetelma on perinteinen tuhkimotarina: köyhä ja orpo Sarri pääsee rikkaan ja äidittömän sukulaisensa Saran kasvattisisareksi. Sarri saa elää unelmaelämää, ja hän saa osakseen rakkautta ja huolenpitoa sekä rahan mukaansa tuomia ylellisyyksiä. Sara, joka on elänyt rikkaan isän ainoan ja lisäksi äidittömän tyttären elämää, saa sukulaisensa kautta tutustua köyhyyden koettelemukseen. Saadessaan kutsun tanssiaisiin tytöt päättävät asuja vaihtamalla pitää hauskaa. Sarri pukeutuu Saran kauniiseen silkkiseen tanssiaismekkoon, kun taas Sara pukee ylleen Sarrin vaatimattoman pumpulimekon. Kylän nuoret luulevat Sarria rikkaaksi Saraksi, ja näin hän saa osakseen ihailua, kun taas köyhäksi luultua Saraa vieroksutaan. Rikkaiden ja köyhien erot ahdistavat herkkää Saraa, ja siksi tytöt harrastavat hyväntekeväisyyttä muun muassa kutsumalla kylän köyhiä lapsia syntymäpäiväkutsuille sekä auttamalla suutarin köyhää ja sairasta leskeä ja hänen poikaansa. Tuhkimotarinan kasvattajan roolin on saanut Saran täti, joka asuu tyttöjen kanssa eräänlaisena naisenmallina ja yrittää kasvattaa tytöistä hienoja naisia.

Kirjan toisessa osassa rikkaus vaihtuu äkkiä köyhyyteen Saran isän tehdessä vararikon, mutta Sarri ei jätä sisartaan, vaan koko perhe muuttaa pienelle Louhelan tilalle, ja yltäkylläisyys vaihtuu vaatimattomaan maalaiselämään. Tämä ei kuitenkaan lannista tyttöjä, vaan he kokevat yksinkertaisen elon ja käytännöllisen työn maatilalla palkitsevana ja terveellisenä. Hyvä saa palkkansa, kun tervehtynyt suutarin leski ja hänen poikansa muuttavat perheen avuksi Louhelaan. Saran isä on vararikon yhteydessä kokemansa hermoromahduksen jälkeen vielä huonossa kunnossa, joten talouden ylläpitäminen jää tyttöjen vastuulle. Köyhyys on vain ohimenevää, kun tytöt löytävät Saran enon aarteen, jonka ansiosta heistä tulee rikkaita. Lopussa paljastuu, että Saran eno oli ihastunut Sarrin äitiin ja jakaa testamentissaan aarteensa Saran ja Sarrin äideille ja heidän jälkeläisilleen.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]