Samuli Niskanen
| Samuli Niskanen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1967 |
| Jääpallon pelaaja | |
| Lempinimi | Samppa |
| Pituus | 172 cm |
| Paino | 80 kg |
| Seura |
 OLS |
| Tehtävä | Seurajohtaja ja päävalmentaja |
| Pelipaikka | Keskikenttä |
| Urheilijan ura | |||
|---|---|---|---|
| Junioriseurat | |||
| OPS
| |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1984–1988 | OPS
|
– | (–) |
| 1988–1992 | OLS
|
– | (–) |
| 1992–1994 |  Vetlanda BK
|
– | (–) |
| 1994–1996 | Sirius
|
– | (–) |
| 1996–1997 | Kalix
|
– | (–) |
| 1997–1999 | Västerås SK
|
– | (–) |
| 1999–2010 | OLS
|
– | (–) |
| Maajoukkue | |||
| 1998–2009 | Suomi
|
169 | (107) |
| Valmennusura | |||
| 2010– | OLS
| ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Samuli Niskanen (s. 26. maaliskuuta 1967) on suomalainen jääpallovalmentaja ja pelasi jääpalloa mestaruustasolla vuoteen 2009. Hän toimii nykyään Oulun Luistinseuran valmentajana ja seurajohtajana.
Niskanen aloitti kaudella 1987–1988 Oulun Palloseurassa, mutta siirtyi heti seuraavaksi kaudeksi OLS:aan, jossa pelasi kauteen 1991–1992 saakka. Tuona aikana joukkue voitti kahdesti Suomen-mestaruuden (1990 ja 1991). Kaudeksi 1992–1993 hän siirtyi Ruotsiin Vetlanda BK:n joukkueeseen, jossa pelasi kaksi kautta ja voitti kaksi Ruotsin-mestaruus-hopeaa.
1994–1996 Niskanen pelasi IK Sirius BK:ssa, 1996–1997 Kalix Bandyssä ja 1997–1999 Västerås SK:ssa, jossa voitti molempina kausina Ruotsin-mestaruuden. Sen jälkeen hän palasi takaisin Oulun Luistinseuraan ja voitti joukkueessa SM-kultaa vielä 2001, 2003, 2008 ja 2009. Kaudella 2005–2006 Niskanen toimi joukkueessa myös valmennustehtävissä.[1]
Suomen jääpallomaajoukkueessa Niskanen pelasi lähes 170 ottelua ja toimi pitkään joukkueen kapteenina. Hän pelasi maajoukkueessa jo vuoden 1991 MM-kisoissa, jotka järjestettiin Helsingissä.[2] MM-kisoissa hän on ollut voittamassa Suomen ainoaa maailmanmestaruutta 2004 Ruotsissa ja monia vähäisempiä saavutuksia. Niskanen päätti maajoukkueuransa vuoden 2009 MM-pronssiin. Kaikkiaan hän pelasi 13 MM-kisat vuosina 1991–2009.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkueissa
- 6 Suomen mestaruutta vuosina 1990, 1991, 2001, 2003, 2008 ja 2009,
- 5 Suomen mestaruushopeaa: 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2010
- 2 Suomen mestaruuspronssi: 1992 ja 2005
- 2 Ruotsin mestaruutta 1998 ja 1999 Västeråsin riveissä,[3]
- 2 Ruotsin mestaruushopeaa 1993 ja 1994 Vetlandan riveissä,
- Jääpallon maailmancup voitto: 1993 Vetlandan riveissä,
- Jääpallon Euroopan cup voitto: 1998 Västeråsin riveissä.
Maajoukkueessa
- 1 maailmanmestaruuden vuonna 2004,
- 1 maailmanmestaruushopeaa vuonna 1999,
- 8 maailmanmestaruuspronssia vuosina 1991, 1995, 1997, 2001, 2006, 2007, 2008 ja 2009.
Henkilökohtaisesti.
- 6 kertaa vuoden jääpalloilija: 1991, 1997, 1998, 1999, 2001 ja 2003,
- 4 kertaa MM-kisojen parhaimpia pelaajia: 1991, 1999, 2001 ja 2006,
- Kaikkiaan hän teki jääpallon SM-sarjassa 516 maalia ja voitti pistepörssin kymmenen kertaa.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niskasella on ainoana pelaajana Västerås SK:n kotihallissa ABB Arenassa omalla nimellään varattu penkki, joka esiteltiin vuoden 2009 MM-kisojen yhteydessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Internet Bandy Database: Samuli Niskanen
- Suomen Jääpalloliitto – Maaottelupelaajat kautta aikojen
- Suomen Jääpalloliitto – Maaottelumaalit kautta aikojen
- Pekka Anttinen: ”Oulun jääpallohistorian merkittävimmät pelaajat”, Vuosisata oululaista jääpalloa. Botnia-69 ry, 2006. ISBN 952-92-0998-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1 Pasi Hiekkanen | 2 Petteri Lampinen | 3 Ville Aaltonen | 4 Kimmo Huotelin | 5 Markus Hiukka | 6 Vesa Vuokila | 7 Sami Laakkonen | 8 Samuli Niskanen | 9 Ari Holopainen | 10 Janne Väkiparta | 11 Mikko Aarni | 12 Timo Oksanen | 13 Mika Mutikainen | 14 Jarno Väkiparta | 15 Marko Miinala | 16 Iivo Wegelius | Valmentaja: Esko Tammilehto Valmentaja: Timo Tiusanen