Samaran kulttuuri

Kurgaanihypoteesin käsitys indoeurooppalaisten leviämisestä yhteisestä alkukodista, joka on magentanpunaisella merkitty Samaran kulttuurin kanta-alue.

Samaran kulttuuri vallitsi varhaisella 5. vuosituhannella Samaran alueella Volgan keskijuoksulla kuparikaudella. Kulttuuria on pidetty indoeurooppalaisten alkukotina (urheimat). Kulttuuri löydettiin Syezzheyen (Съезжее) kylän kaivauksissa. Sen jälkeen tuli Khvalynskin kulttuuri.

Kulttuuriin liittyi karjan ja hevosten uhraamista. Eläinuhrit oli haudattu matalissa kulhoissa ihmishautojan päälle. Ei osata varmasti sanoa tunsiko tämä kulttuuri hevosen käytön ratsuna. Kulttuuriin liittyi hevosen kuvia, muttei tiedetä olivatko ne kesytettyjä vai eivät. Kivestä ja luusta tehtyjä tikareita haudattiin haudatun käteen tai pään lähelle. Myöhemmin yleistyivät tikarit lasten haudoissa. Myös keihäitä ja nuolenkärkiä haudattiin. Hautalahjoja olivat myös luiset levyt, jotka yleensä esittivät härkää tai hevosta, ehkä haarniskan osia. Saviastioiden koristelun aaltoviivoin yms. ajatellaan viittaavan siihen, että esitettiin aurinkoa, joka oli munanmuotoisen astian suu.

Dnepr-Donin kulttiuuri

Samaan aikaan vallitsi lännempänä Mustan meren pohjoispuolella metsästäjä-keräilijöiden Dnepr-Donin neoliittinen kulttuuri, joka oli siirtymässä maatalouteen. Tämä kulttuuri hautasi vainajiaan yleensä lännempänä tavallisiin joukkohautoihin, mutta myös yksittäishautoihin. Hautapaikka peitettiin okralla.

Aiheesta muualla

• ЭНЕОЛИТ Самарская культура. (venäjäksi)