Saalilaiset frankit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saalilaiset frankit tai saalilaisfrankit (lat. Salii) olivat frankkien toinen pääryhmä. He asuivat alun perin Reinin alajuoksulla. Ranska on saanut nimensä saalilaisilta frankeilta.

Saalilaiset frankit tunkeutuivat nykyiseen Belgiaan 300-luvulla. Keisari Julianus Apostata kukisti heidät vuonna 358, mutta 420 he tunkeutuivat uudelleen etelämmäs. Aëtius kukisti heidät vuonna 445. Saalilaiset frankit valloittivat kuitenkin jo 400-luvun lopussa kuninkaansa Klodvigin johdolla koko Gallian. Myös ripuaariset frankit hyväksyivät Klodvigin kuninkaakseen, ja frankit muodostivat frankkien valtakunnan, joka oli vahvin ja pitkäikäisin germaanien valtakunnista. Noin vuosina 507511 kirjoitettiin latinaksi saalilainen laki, saalilaisten frankkien lakikokoelma, joka kielsi naiselta kruununperimyksen, jos miespuolisia perillisiä oli elossa.[1]Tällä lailla oli sittemmin suuri merkitys merovingien kuningaskunnissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 500