SGI

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SGI

SGI wordmark.svg

Perustettu 1981
Toimiala Elektroniikkateollisuus
Tuotteet tietokonetekniikka, näytönohjain
SGI:n Indy-työasema

SGI (entinen Silicon Graphics) on tietotekniikkavalmistaja, jonka James H. Clark perusti marraskuussa 1981. SGI tunnetaan etenkin kolmiulotteisen tietokonegrafiikan edelläkävijänä ja OpenGL:n kehittäjänä, MIPS-työasemistaan (Indigo, Indy, Octane) ja IRIX-käyttöjärjestelmästä. Yhtiö haki konkurssisuojaa ensimmäisen kerran toukokuussa 2006, ja lopullisesti huhtikuussa 2009, jonka jälkeen se myytiin Rackable Systems -yhtiölle, joka otti käyttöön nimen Silicon Graphics International.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SGI perustettiin 1981 Kaliforniassa nimellä Silicon Graphics. Aluksi yhtiö valmisti graafisia päätteitä Digital Equipment Corporationin VAX-tietokoneille. Myöhemmin SGI aloitti omien Motorola 68000 -sarjan suorittimia käyttävien UNIX-työasemien valmistuksen. Näiden koneiden huippumalli oli SGI 3130, jossa oli 68030 -suoritin Weitek-matematiikkasuorittimen ohella, kaksi 300 MB kiintolevyä ja 10 Mbit/s ethernet. Kone oli riittävän tehokas käytettäväksi 3D-animaatioiden tekoon ilman mainframe-tukea.

Monien muiden UNIX-työasemavalmistajien tapaan SGI siirtyi 68000-sarjasta RISC-suorittimiin 1990-luvun vaihteessa. Suorittimeksi valittiin MIPS Technologiesin 32-bittinen R3000, ja ensimmäinen sitä käyttävä työasemasarja sai nimen "4D". SGI osti MIPSin vuonna 1992 varmistaakseen jatkuvasti kehittyvien suorittimien saannin tuleviin koneisiinsa, ja myöhemmin samana vuonna SGI julkaisikin ensimmäisen 64-bittisen MIPS-suorittimen, R4000:n. R4000 oli yksi ensimmäisiä 64-bittisiä RISC-suorittimia DEC:n Alphan rinnalla, ja ensimmäinen sitä käyttänyt työasema oli vuonna 1993 julkaistu Indigo 2.

SGI:n RISC-pohjaiset työasemat olivat pitkään markkinoiden edistyneimpiä grafiikkatyöasemia ja loivat SGI:lle aseman televisio- ja filmituotannon 3D-grafiikassa. Koneet käyttivät grafiikkakirjastonaan SGI:n vuonna 1992 julkistamaa OpenGL:ää, joka perustui aiempien SGI-työasemien Iris GL -kirjastoon. OpenGL:stä kehittyi sittemmin teollisuusstandardi useiden muiden yhtiöiden tukemana.

Eräs kuuluisimmista SGI:n työasemista on vuonna 1996 julkaistu O2, jonka erikoisuuksiin kuului keskusmuistin jakaminen näytönohjainpiirisarjan kanssa, jolloin periaatteessa koneessa pystyi olemaan lähes gigatavun verran tekstuurimuistia. O2 oli ominaisuuksiinsa nähden varsin edullinen, ja siitä muodostui myöhemmin klassikko, josta SGI julkaisi uusia hieman paranneltuja versioita vielä 2000-luvun puolellakin.

SGI laajensi supertietokonepuolelle Onyx-koneilla, jotka tukivat jopa 64 suoritinta. Helmikuussa 1996 SGI osti Cray Research -yhtiön, joka on tunnettu nimi supertietokonevalmistajana, ja liitti sen tekniikan omaansa. Toinen hankinta oli AliasWavefront, joka valmistaa Maya 3D -grafiikkaohjelmistoa.

Halpojen PC-koneiden saavuttaessa 3D-grafiikan tuottamiseen tarvittavat tehot SGI alkoi keskittyä yhä enemmän palvelinpuolelle. Monet sen työtekijöistä lähtivät nousevan PC 3D-teollisuuden palvelukseen. Vastatakseen muuttuvan imagoonsa Silicon Graphics vaihtoi nimensä SGI:ksi, ja siitä on tullut merkittävä supertietokone- ja palvelinvalmistaja. Muuttuvat markkinat jättivät SGI:n osittain ajelehtimaan, sen ollessa kyvytön vastaamaan halpeneviin hintoihin. Yritys tuottaa Windows NT -pohjainen ei-PC-yhteensopiva Visual Workstation -työasema johti täydelliseen fiaskoon.

Yrityksen konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka SGI:n luullaan usein olevan riippuvainen Hollywoodin 3D-efektien markkinoista, todellisuudessa suurin osa SGI:n tuotosta tuli aina Yhdysvaltain hallituksen ja puolustuslaitoksen hankinnoista, energiateollisuudelta sekä tieteellisestä ja teknisestä laskennasta.

Jälkeenpäin SGI:n kohtalokkaimmaiksi hetkiksi on katsottu toimitusjohtaja Rick Belluzzo aika (tammikuusta 1998 – elokuuhun 1999) Belluzzo sopi NVidian kanssa patenttikiistan tekstuurimappauksesta ilman oikeudenkäyntiä, myi Crayn ja lopetti Windows-työasemat ja päätti luopua omasta MIPS-suorittimesta Intel Itaniumin hyväksi. Ennen HP:llä työskennellyt Belluzzo siirtyi SGI-uransa jälkeen Microsoftille.[1][2] Osana SGI:n ja NVidian patenttien ristiinlisenssointia valtaosa SGI:n grafiikkakehittäjistä siirtyi NVidialle ja SGI lähes lopetti oman grafiikkatuotekehityksensä.[3]

SGI myi Crayn 31. maaliskuuta 2000 Tera Computer Companylle ja MIPS-suorittimen oikeudet myytiin MIPS Technologies yhtiölle heinäkuussa 2000. Alias myytiin huhtikuussa 2003 57 miljoonalla dollarilla. Vuonna 2002 SGI myi 3D-grafiikkapatenttinsa Microsoftille 62,5 miljoonan US-dollarin hintaan.[4]

Marraskuussa 2005 SGI poistettiin New Yorkin pörssistä, koska yhtiön osakkeen arvo oli pudonnut alle osakkeen hinnan minimirajan. Vuoden 1995 seitsemän miljardin dollarin arvosta yhtiön arvo oli pudonnut 120 miljoonaan. Yhtiö haki konkurssisuojaa toukokuussa 2006, ja jatkoi toimintojaan normaalisti 17. lokakuuta.[1]

6. syyskuuta 2006 SGI ilmoitti sekä MIPS/IRIX-tuotteiden että IRIX-käyttöjärjestelmän kehityksen lopettamisesta.

Joulukuussa 2008 SGI poistettiin NASDAQista, kun yhtiön osakkeiden arvo oli pudonnut kymmeneksi kaupankäyntipäiväksi alle 35 miljoonan dollarin. 1. huhtikuuta 2009 SGI haki jälleen chapter 11 -konkurssisuojaa ja ilmoitti toimintojensa myymisestä Rackable Systemsille. Lopulliseksi hinnaksi tuli 42,5 miljoonaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]