Palvelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palvelin

Palvelimella (ark. serveri, servu) tarkoitetaan tietoliikenteen yhteydessä tietokoneessa suoritettavaa palvelinohjelmistoa sekä tällaista ohjelmistoa suorittavaa tietokonetta. Palvelinohjelmistojen tehtävänä on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi.

Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-mallista, jossa kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääriteltyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.

Sisällysluettelo

Yleisimpiä palvelimia [muokkaa]

Virtuaalitekniikka palvelimessa [muokkaa]

Virtualisoinnilla tarkoitetaan tyypillisesti fyysisen palvelimen resurssien (prosessorit, muisti, IO-laitteet) määrittelyä yhden tai useamman loogisen palvelimen käyttöön. Loogisesta palvelimesta tai virtuaalipalvelimesta käytetään usein myös nimitystä image.

Laitevalmistajilla on erilaisia toteutuksia. Parhaimmillaan nämä hoitavat fyysisen palvelimen/palvelimien resurssien allokoinnin täysin automaattisesti loogisen palvelimen kuormituksen mukaan.

Palvelinkeskus [muokkaa]

Pääartikkeli: Palvelinkeskus

Palvelimet kasataan usein suuriksi palvelinkeskuksiksi, joissa voi olla suurimmillaan useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa.[1] Vuonna 2008 palvelinkeskusten sähkön kokonaiskulutuksen arvoidaan olevan 120 TWh luokkaa. Tällöin niiden käyttämän sähköntuoton päästöt ovat jo monien teollisuuden alojen, kuten terästeollisuuden, kanssa samaa luokkaa. Vuonna 2008 palvelinkeskusten kuluttaman energian tuotannon päästöjen arvoidaan olevan hieman alle lentoliikenteen päästöjen.[1]

Tavallisesti keskukset jäähdytetään ilmajäähdytyksellä, mutta lisääntyneiden jäähdytysongelmien myötä on kehitelty myös vesijäähdytystä. Ilmajäähdytyksellä keskuksen kokonaissähkönkulutuksesta jopa puolet voi kulua jäähdytykseen, tavallisemmin kuitenkin noin kolmannes. Syntyvää jätelämpöä voidaan käyttää jopa kaukolämmitykseen. [2]

Oheisjärjestelmät [muokkaa]

  • ilmanvaihto (jäähdytys) ja kosteuden säätö
  • varasähköntuotanto sähkökatkojen varalta

Palvelinvalmistajia [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. a b Datakeskus on ilmastopommi - rajuja keinoja tarvitaan (4.5.2008) tietokone.fi
  2. http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1337421

Katso myös [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.