Sähkövuon tiheys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sähkövuon tiheys (tunnus D) on sähkökentän tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä C/m2 [1].

Sähkövuon tiheys riippuu sekä sähkökentästä että väliaineen laadusta (permittiivisyydestä). Sähkövuon tiheyden suuruus pisteessä määritellään laskemalla differentiaalinen sähkövuo d \Phi_E differentiaalisen pinta-alan dA läpi ja jakamalla alueen pinta-alalla, eli

\operatorname{D} = \frac{d \operatorname{\Phi_E}}{\operatorname{dA}}.

Sähkövuo pinnan P läpi saadaan pintaintegraalista

 \Phi_E = \iint_P \mathbf{D} \cdot d\mathbf{A} .

Sähkökentän voimakkuutta E ja sähkövuon tiheyttä yhdistää lineaarisessa, isotrooppisessa väliaineessa seuraava yhtälö, jossa on mukana myös väliaineen permittiivisyys \operatorname{\varepsilon}:

\mathbf{D} = \varepsilon \mathbf{E} = \varepsilon_0\varepsilon_r \mathbf{E},

missä siis \scriptstyle \varepsilon_0 on tyhjiön permittiivisyys ja \scriptstyle \varepsilon_r on suhteellinen permittiivisyys.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. L.S. Grant & W. R. Phillips: ”2.3.2”, Electromagnetism, 2. painos. Wiley, 1974. ISBN 0-471-92712-0.
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.