Röyhelökotinga
| Röyhelökotinga | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kotingat Cotingidae |
| Suku: | Röyhelökotingat Cephalopterus |
| Laji: | ornatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cephalopterus ornatus |
|
| Katso myös | |
Röyhelökotinga (Cephalopterus ornatus) on suurikokoinen eteläamerikkalainen varpuslintu. Lajin nimesi Étienne Geoffroy Saint-Hilaire 1809.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on noin 51 cm, eli se on suurimpia varpuslintuja. Koiras on yli puolitoista kertaa naarasta painavampi, painaen 680–745 g. Koko höyhenpuku on musta. Päälaella on pitkistä, eteenpäin kaartuvista höyhenistä muodostunut töyhtö, josta laji on saanut englanninkielisen nimensä Amazonian Umbrellabird. Töyhdön höyhenten ruodot ovat vaaleita. Kurkussa roikkuu pitkä, kihartuvista höyhenistä muodostunut ”parta”, joka on kiinnittynyt löysään venyvään ihopoimuun. Koiraan töyhtö ja parta ovat huomattavasti suuremmat kuin naaraan. Koiraan silmän iiris on lähes valkoinen. Kynnet ovat voimakkaat, samoin kuin varismainen nokka. Laji liikkuu enimmäkseen metsän latvuskerroksessa. Lennossa töyhtö on painettu päätä vasten ja parta rintaa vasten.
Koiraan soidinhuuto on kumea ja kauas kuuluva boooo. Huutaessaan se istuu oksalla vartalo eteenpäin taivutettuna sekä töyhtö ja parta levitettyinä.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Röyhelökotinga elää Etelä-Amerikan koillis- ja keskiosissa lähinnä Amazonin vesistöalueella. Laji on paikkalintu ja sen kanta on elinvoimainen.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elää metsissä ja metsäaukeilla, joenvarsilla, tasankojen metsäsaarekkeissa ja saarissa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oksista ja risuista laadittu hutera pesä sijaitsee puussa. Munia on vain yksi. Poikanen on pienenä alaston ja Wallacen sanoin ”ruma”.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syö enimmäkseen hedelmiä, joiden siemenkivet se oksentaa noin tunnin kuluttua syömisestä. Sadekausina, jolloin hedelmät ovat vähissä, se syö pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- The Alfred Russel Wallace Page
- Answers.com
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Cephalopterus ornatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)