Rusokärpässieni
Wikipedia
| Rusokärpässieni | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Amanita rubescens Pers.[1] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
Rusokärpässieni (Amanita rubescens) on kärpässienten sukuun kuuluva sieni. Se on keitettynä syömäkelpoinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Rusokärpässieni muistuttaa ulkonäöltään muita kärpässieniä, joista osa on tappavan myrkyllisiä. Rusokärpässieniellä on punaruskea kupera lakki, halkaisijaltaan jopa 15 cm. Sen päällä on pieniä kermanvärisiä läikkiä. Joskus lakin päällä on okrankeltaista limaa, jonka voi huuhtoa pois vedellä. Sienen liha on valkoista, mutta se muuttuu pinkiksi kosketuksesta tai ilmalle altistumisesta. Tämä on helpoin tapa erottaa sieni myrkyllisestä pantterikärpässienestä.
Jalka on valkoinen, joskin siinä on jäänteitä lakin väristä, ja se on jopa 15 cm korkea. Heltat ovat valkoisia, vaurioituneet kohdat punaisia. Itiöt ovat valkoisia, munanmuotoisia ja suunnilleen 5–8 µm:n kokoisia.
[muokkaa] Levinneisyys ja kasvupaikat
Rusokärpässieni on yleinen kautta Euroopan ja Pohjois-Amerikan itäosissa. Se kasvaa niin surkeilla mailla kuin lehti- ja havumetsissäkin.
[muokkaa] Käyttö
Sekä eurooppalainen Amanita rubenscens että Pohjois-Amerikassa kasvavat Amanita rubenscens ja Amanita novinupta ovat syötäviä keitettyinä. Ne sisältävät pienen määrän hemolyyttistä myrkkyä raakana, mutta se tuhoutuu kypsentäessä. Eräät asiantuntijat suosittelevat kuitenkin välttämään kaikkia kärpässienilajeja.[2]
Käsittelemättömän lihan maku on mieto, mutta sillä on hienoinen kitkerä sivumaku. Sienen haju ei ole voimakas.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Funet.fi: Sienet
- "Tabular and Nontabular Keys to the Rubescent Species of Amanita section Validae" by Rodham E. Tulloss, March 10, 2003.
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rusokärpässieni
