Ruskokiivi

Ruskokiivi
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Strutsilinnut Struthioniformes Heimo: Kiivit Apterygidae Suku: Kiivit Apteryx Laji: australis
Kaksiosainen nimi
Apteryx australis (Shaw, 1852)
Ruskokiivin levinneisyys merkitty sinisellä
Alalajit
Apteryx australis australis Apteryx australis lawryi
Katso myös
Ruskokiivi Wikispeciesissä   Ruskokiivi Commonsissa

Ruskokiivi (Apteryx australis) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu. Laji on nykyisin jaettu kahtia, A.australis ja A. mantelli (Bartlett, 1852). Jäljelle jäänyt Apteryx australis on jaettu vielä kahteen alalajiin. BirdLife Suomen nimistö ei tunne A. mantellia.

Koko ja ulkonäkö

Ruskokiivi on kiiveistä suurin, 50–65 cm pitkä. Koiras painaa puolestatoista kolmeen kiloa, naaras kahdesta neljään kiloa. Sen vartaloa peittävä höyhenpeite on karkea ja suojaa lintua sen liikuskellessa pimeässä pensaikossa. Muinoin maorimetsästäjät käyttivät sen nahkaa vaatteina. Luonnossa ruskokiivit elävät noin 20 vuotta, tarhassa 30–40 vuotta.

Levinneisyys

Ruskokiivi elää Uuden-Seelannin Eteläsaarella, Pohjoissaarella ja Stewartinsaarella. Maailman populaation koko on noin 27 000 yksilöä.

Elinympäristö

Ruskokiivi pysyy tiheissä metsissä joissa on paljon suojaa ja vähän petoeläimiä.

Lisääntyminen

Kiivit pariutuvat koko elämäkseen. Puolisot kaivavat pesäkuopan maahan yhdessä lopputalvesta tai alkukeväästä. Ruskokiivi munii yhden suuren munan ja 4–6 viikon kuluttua toisen munan. Muna painaa 1/3 naaraan massasta ja se on massaan nähden suurin linnun muna. Haudonta kestää noin 11 viikkoa ja poikaset jättävät pesän 3–10 päivän ikäisinä. Koiras on sukukypsä 18 kuukauden ikäisenä, naaras vasta noin 4-vuotiaana.

Ravinto

Ravinnokseen kiivit kaivavat maasta pikkueläimiä tai maahan karisseita hedelmiä ja marjoja.

Lähteet

• Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8