Stewartinsaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stewartinsaari
Stewart Island map-en.svg
Maantiede
Muut nimet Stewart Island/Rakiura
Sijainti 47°00′S, 167°50′E
Pinta-ala 1 746 km²
Väestö
Väkiluku 390
Asutuskeskukset Oban

Stewartinsaari (Stewart Island/Rakiura) on Uuden-Seelannin kolmanneksi suurin saari Etelä- ja Pohjoissaaren jälkeen. Se sijaitsee noin 30 kilometriä Eteläsaaren eteläpuolella. Saarella on noin 390 asukasta[1], joista suurin osa asuu Obanin kylässä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaka Stewardinsaarella.

Stewartinsaari on Pohjois- ja Eteläsaaren jälkeen Uuden-Seelannin kolmanneksi suurin saari. Saaren väestö asuu pääasiassa Obanin kalastajakylässä. Maantieteellisen sijaintinsa takia alueella näkyy usein revontulia.[2] Stewartinsaaren erottaa Eteläsaaresta Foveaux'n salmi (Foveaux Strait). Saaren pinta-ala on 1 746 neliökilometriä. Saaren linnustoon kuuluvat esimerkiksi tui, kaka, ruskokiivi ja keltasilmäpingviini. 1900-luvulla saarelle on myös istutettu saksanhirvi ja valkohäntäpeura. Molemmat ovat tuhonneet saaren kasvistoa.[3] Vuonna 2002 perustettiin Rakiuran kansallispuisto, joka kattaa noin 85 prosenttia saaren pinta-alasta[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maorien perimätiedon mukaan Stewartinsaari syntyi Mauin kanootin eli Eteläsaaren ankkurista. Tähän tarinaan viittasi myös saaren alkuperäinen maorinkielinen nimi Te Punga o Te Waka a Maui. Tunnetumpi maorinkielinen nimitys saarelle on kuitenkin Rakiura.[5] moanmetsästäjät ovat asuttaneet saarta ilmeisesti jo 1200-luvulta lähtien[2]. Ensimmäinen eurooppalainen alueella oli kapteeni Cook, joka purjehti alueen ympäri vuonna 1770. Hän ei kuitenkaan saanut selville, oliko Stewartinsaari saari vai niemimaa. Hän päätyi lopulta siihen, että kyseessä oli niemimaa ja hän antoi sille nimen South Cape. Vuonna 1809 hylkeenpyyntialus Pegasus tuli alueelle ja saari nimettiin laivan komentavan upseerin William Stewardin mukaan Stewardinsaareksi. Stewardinsaari ja sen läheiset pienet saaret ostettiin maoreilta vuonna 1864 noin 6 000 punnan hintaan. Saarelle kehittyi sittemmin hylkeenpyynti-, puu- ja laivanrakennusteollisuutta. Nykyisin saaren talous on riippuvainen turismista ja kalastuksesta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • New Zealand. Lonely Planet Publications, 2008. ISBN 1864501227. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Our Heritage stewartisland.co.nz. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
  2. a b Lonely Planet 2008, s. 676
  3. a b Lonely Planet 2008, s. 677
  4. Kia Ora, welcome to Stewart Island stewartisland.co.nz. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
  5. History and naming of Stewart Island stewartisland.co.nz. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)


Tämä Tyynenmeren alueeseen tai Australiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.