Rousolákos
| Rousolákos | |
|---|---|
| Ρουσολάκος | |
 Rousolákoksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Rousolákos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Paikkakunta | Palaíkastro, Siteía, Lasíthi, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 1900–1425 eaa. |
| Kulttuuri | minolainen kulttuuri |
| Aiheesta muualla | |
Rousolákos (kreik. Ρουσολάκος; myös Roussolákkos, Rusolákos) on minolaisaikaisen kaupungin arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Siteían kunnassa lähellä Chiónan kylää, noin kaksi kilometriä itään Palaíkastron kylästä. Siksi alueeseen viitataan usein myös Palaíkastron nimellä. Kummatkin nimet ovat nykyaikaisia. Paikan minolaisaikaista nimeä ei tunneta.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rousólakoksen alue on ollut asuttu viimeistään varhaiselta minolaiselta kaudelta (EM II, noin 2900–2300 eaa.) lähtien. Kaupunki itsessään kehittyi keskiminolaisella kaudella (MM IB–MM IIA, noin 1900–1640 eaa.) ja kasvoi edelleen myöhäisminolaiselle kaudelle (LM IA/IB, noin 1600–1425 eaa.) saakka. Kaupunki oli toiseksi suurin tunnettu minolainen asutus Knossoksen jälkeen. Kaupungin ympäristö on ollut hyvää maanviljelysaluetta ja sieltä on ollut hyvä kulkuyhteys saaren sisäosiin. Chiónan lahti muodosti puolestaan suojaisan sataman kaupungin käyttöön. Kaupunkia palveli Petsofáksen vuorenhuippupyhäkkö, joka on yksi lajinsa merkittävimmistä. Káto Zákroksen palatsi sijaitsi noin kaksi kilometriä etelään.[1][2]
Kaupunki tuhoutui useasti maanjäristyksissä. LM IB -kaudella noin 1480–1425 eaa. se tuhoutui tulipalossa kaikkien muiden minolaisten kohteiden tavoin, mutta paikka säilyi silti asuttuna myös tämän jälkeen.[1]
Alueen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1902–1906 R. Bosanquetin ja R. M. Dawkinsin johdolla sekä vuosina 1962–1963 Hugh Sackettin ja Mervyn Pophamin johdolla. Kaivauksia on suoritettu myös tämän jälkeen.[1] Osa raunioista on nykyisin katettu.
Löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungilla on ollut selvästi suunniteltu pohjakaava, jossa kaupunki on jaettu kortteleihin. Kaupungin pääkadun pituus on 145 metriä. Siihen risteää kohtisuorasti kolme pienempää katua, joista yksi on 70 metriä pitkä. Tutkimuksessa korttelit on nimetty kirjaimin (kortteli Beta, kortteli Gamma jne.). Suurin kortteli, kortteli Delta, on kooltaan 1 800 neliömetriä. Jokaisessa korttelissa oli 4–5 taloa. Erityisesti pääkadun varrella olevat talot ovat selvästi olleet ylellisiä.[1][2]
Kaupungissa on löydösten perusteella harjoitettu monipuolista käsityöläisyyttä, kauppaa ja maanviljelyä. Kaupungin läheltä on löydetty paljon muita minolaisaikaisia asutuksia, yksittäisiä taloja sekä hauta-alueita.[1][2]
Vain pieni osa kaupungista on kaivettu esiin. Jotkut tutkijat ovat arvelleet, että maan alla saattaisi olla jopa palatsin rauniot.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rousolákos Wikimedia Commonsissa
