Rodoksen kolossi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus.

Rodoksen kolossi (kolossi < lat. colossus < muinaiskreikaksi κολοσσός (kolossos) = "suuri patsas") oli valtava auringonjumala Heliosta esittävä patsas Rodoksen saarella.[1] Se oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä.[1] Rodoksen kolossista tiedetään vain vähän. Edes sen tarkasta sijainnista ei ole varmaa tietoa.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen kolossi seisoi todennäköisemmin vain yhdellä jalustalla.

Rodoksen kolossi oli luultavasti noin 30 metriä korkea.[1] Se oli tehty suurimmaksi osaksi pronssista.[1] Sillä uskotaan olleen liekkimäinen sädekehä, enkelimäiset kasvonpiirteet ja puoliavoin suu. Kolossin pelkkä koko varmasti herätti hämmästystä ja kunnioitusta. Sen kerrottiin kimaltaneen auringossa.

Kolossin on yleensä väitetty seisoneen sataman suulla hajareisin. Se olisi kuitenkin vaatinut patsaalta yli 120 metriä jänneväliä. Väite onkin luultavasti jonkun 1400-luvulla eläneen pyhiinvaeltajan mielikuvitusta. Luultavammin patsas seisoi kauempana tasaisella maaperällä marmorialustalla. Toisten lähteiden mukaan patsas seisoi sataman aallonmurtajalla.

Roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kertoi Rodoksen kolossin olleen niin suuri, että ”harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri ja sen sormetkin ovat isommat kuin useimmat muut patsaat”.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filonin mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi kolossin paikalla, mutta osina. Työ aloitettiin jalkateristä, jotka valettiin ensimmäiseksi. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä.

Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja Rodoksen siihen vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rodos oli merkittävä kauppapaikka ja rodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen kolossi oli kiitollisuudenosoitus Rodoksen suojelusjumalalle, auringonjumala Heliokselle. Rodoslaiset uskoivat Helioksen pelastaneen heidät Syyrian hallitsijan Demetrios Poliorketeen piirityksestä vuodelta 305 eaa. He halusivat rakentaa jumalalleen muistomerkin ja saivat kolossiin rahat myymällä piirityskoneet, jotka Demetrios oli vetäytyessään jättänyt.

Rakennustyöt uskottiin Khareelle.[2] Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa.[1][3][2] Kolossi tuhoutui maanjäristyksessä jo joko vuonna 227 eaa., 226 eaa tai 224 eaa.[4][3][2] Kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi rakentaa jälleen patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rodoslaisia[1] ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina[1] ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky.

Vuonna 654 jaa arabit valtasivat Rodoksen ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle.[1] Kauppias kuljetti patsaan 900 kamelin selässä kotiinsa[1] ja myi ne eteenpäin. Tämän vuoksi Rodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Bennett, Lindsay: Rodos, s. 22. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
  2. a b c Ceccarelli, Marco: International Symposium on History of Machines and Mechanisms: proceedings HMM2004, s. 69. Springer, 2004. ISBN 1402022034. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2010). (englanniksi)
  3. a b Information about the Colossus of Rhodes rhodos-travel.com. Viitattu 23.2.2010. (englanniksi)
  4. Bennett, Lindsay: Rodos, s. 16. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.