Robert Chesteriläinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Robert Chesteriläinen (lat. Robertus Castrensis; elänyt 1100-luvulla) oli englantilainen matemaatikko, tähtitieteilijä, kemisti ja arabisti, joka käänsi ensimmäisen tunnetun latinankielisen käännöksen Koraanista. Hänet tunnetaan myös tekemästään käännösvirheestä, jonka seurauksena nykyään matematiikassa käytetään eräälle trigonometriselle funktiolle nimitystä sini. Jotkin lähteet yhdistävät Robert Kettonilaisen Robert Chesteriläiseen, mutta kyseessä voivat olla myös eri henkilöt.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chesteriläinen syntyi 1100-luvun alkuvuosina. Kuten tuohon aikaan oli yleistä oppineiden keskuudessa, Chesteriläisellä oli useita erilaisia nimiä. Häntä kutsuttiin seuraavilla nimillä: Robert Retinensis, Robertus Ketenensis, de Ketene, Ostiensis, Astensis, Anglicus, Cataneus, Robert Cestrensis, de Retines ja the Englishman (suom. Robert Englantilainen). Chester-nimi viittaa ilmeisesti hänen opiskelupaikkaansa. Alun perin hänen uskotaan olleen kotoisin Kettonin kylästä, Keski-Englannin Rutlandista.[1] Hänen varhaisesta elämästä ei tiedetä juuri mitään.

Vuonna 1136 hän ja Plato Tibertinus matkustivat Barcelonaan ja vuonna 1141 hän asui Ebro-joen tuntumassa opiskellen alkemiaa ja astrologiaa hänen läheisen ystävän kroatialaisen filosofin Hermann Dalmatianilaisen kanssa. Chesteriläinen työskenteli myös Pampelonan arkkidiakonina vuonna 1143. Kotimaahansa hän palasi ainakin kahdesti; ensimmäisen kerran vuonna 1147 ja toisen kerran vuonna 1150.[1]

Clunyn apotti Petrus Venerabilis vakuutti Chesteriläisen ja Dalmatianilaisen vuonna 1141 opiskelemaan islamin uskoa ja lakia sekä rohkaisi heitä kääntämään Islamin pyhän kirjan Koraanin latinaksi. Pietarin intressinä oli kerätä nuorukaisten työnhedelmät ja käyttää sitä apuvälineenä osoittaakseen muslimien olevan pakanallisia. Käännöstyö poikkeutti Chesteriläisen hänen matemaattisista ja astrologisista tutkimuksistaan, mutta sai työn valmiiksi vuonna 1143. Chesteriläinen sai toisen suuren käännöstyön valmiiksi 11. helmikuuta vuonna 1144, nimittäin Jabir bin Hayyanin Kitab al-Kimyan, joka on ensimmäinen latinankielinen käännös arabialaisesta alkemiallisesta työstä Länsi-Euroopassa.[1] Chesteriläinen esitteli myös algebran länsieurooppalaisille oppineille kääntämällä al-Khwarizmin al-Jabr wa'l-Muqabalah -teoksen. Chesteriläisen käännöksen pohjalta matematiikkaan tuli termeinä algoritmi ja sini. Jälkimmäinen sana syntyi virheellisen käännöksen kautta. Sanan pohjana on sanskritinkielinen ympyrän jännettä tarkoittava sana jiva. Keskiajalla oli erittäin yleistä, että intialaisia tekstejä käännettiin arabiaksi, ja koska jivalle ei löytynyt arabian kielestä sopivaa vastinetta, lanattiin sana suoraan arabiaan muodssa jiba. Koska arabiaa kirjoitettaessa merkitään vain konsonantit, niin Chesteriläinen tulkitsi sanan olevan jaib, jolla voidaan tarkoittaa merenlahtea. Chesteriläinen käänsi siis jiban latinan merenlahtea tarkoittavalle sanalle eli sinus. Tämä on pohja nykyisin käytössä olevalle sini-funtion nimelle.[2]

Robert Chesteriläisen kuolinpäivää ei tiedetä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Robert of Chester (Kopio artikkelista bookrags.comissa) Science and Its Times. Viitattu 1.4.2008. (englanniksi)
  2. Matti Lehtinen: Matematiikan sanoja solmu-lehti. Viitattu 1.4.2008.