Regulaattori
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Alan asiantuntija lukekoon ja miel. etsikoon lähteet. |
Regulaattori on jotakin tasaava ja säätävä laite. Regulaattori voi olla esimerkiksi hydraulinen, pneumaattinen tai elektroninen.
Sisällysluettelo |
Elektroniset regulaattorit [muokkaa]
Elektroniikassa regulaattorikytkentöjä käytetään muun muassa jännitteen ja sähkövirran vakavoimiseksi.
Jänniteregulaattorit [muokkaa]
Lineaarinen regulaattori [muokkaa]
Lineaarinen jänniteregulaattori reguloi jännitettä aiheuttamalla kuormituksen mukaan sopivaksi säätyvän jännitehäviön yleensä transistorin avulla. Mikäli tulo- ja lähtöjännitteiden ero on suuri, joutuu lineaariregulaattori luomaan suuren jännitehäviön eli hukkaamaan paljon tehoa. Lineaariregulaattorin hyötysuhde saadaan suoraan anto- ja tulojännitteen suhteesta, jos regulaattorin ohjauselektroniikan tehonkulutusta ei oteta huomioon. Lineaariregulaattorin etuihin kuuluu pieni kohina, yksinkertaisuus ja joillain malleilla hyvin pieni (< 1 mikroampeeri) tyhjäkäyntivirta. Jos kuormavirta on olemattoman pieni, niin regulaattori ei välttämättä käynnisty ollenkaan.
- Tyypillisiä jänniteregulaattoreiden antojännitteitä: +5V, +9V, +12V, +15V tasajännitettä.
Hakkuriregulaattori [muokkaa]
Hakkuriregulaattorit perustuvat yleensä käämien pyrkimykseen vastustaa virran muutoksia. Hakkuriteholähteessä sisään tulevaa tasavirtaa katkotaan suurella taajuudella (yleensä 10 kHz-1 MHz) transistorilla. Hakkurin hyötysuhde on hyvä, yleensä noin 80%-95%. Hakkurin antojännite voi olla myös suurempi kuin tulojännite ja lähtö ja tulo voivat olla toisistaan galvaanisesti erotettuja. Hakkurien haittapuolia ovat muun muassa virran katkomisen aiheuttamat häiriöt ja monimutkaisuus, joskin nykyaikaisten pitkälle integroitujen hakkurimikropiirien avulla pienitehoiset hakkurit on helppo toteuttaa.
