Rautu
Wikipedia
| Raudun kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Perustettu | 15002 | ||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala3 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² km² |
||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
5 909 (1939)[1] as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Mainitaan ensimmäisen kerran 3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Rautu on entinen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 339,6 km² ja asukkaita 5 989 (1939). Raudun kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien ven. Sosnovo.
Suurin osa Raudun väestöstä oli luterilaisia ja kuului Raudun luterilaiseen seurakuntaan, mutta kunnassa oli myös huomattava määrä ortodokseja, jotka kuuluivat Palkealan ortodoksisen seurakuntaan. Raudussa oli kaksi kirkkoa Raudun luterilainen kirkko ja Palkealan ortodoksinen kirkko sekä Profeetta Elian tšasouna. Raudun kirkko tuhoutui talvisodan alussa ja Palkealan kirkko sekä Profeetta Elian tsasouna sodan jälkeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ennen vuotta 1917 Rautu eli Pietarin läheisyydestä. Kaupankäynti suurkaupunkiin oli vilkasta. Rajan sulkeuduttua maatalous kehittyi voimakkaasti, siitä tuli pitäjän pääelinkeino. Kuuluisiksi tulivat Raudun rotuporsaat, joita markkinoivat ympäri Suomea porsasparisniekat.
[muokkaa] Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodassa 1918 Raudun aseman tienoilla Karjalan rintaman komentajan Aarne Sihvon johdolla käyty taistelu. Lähinnä Pietarista tulleet Raudun kirkonkylää kohti pyrkineet venäläiset joukot joutuivat 23. maaliskuuta kolmelta taholta saarroksiin. Apujoukkojen saavuttua asema saarrettiin täydellisesti, ja 4. huhtikuuta illalla alkoi voimakas mutta tulokseton hyökkäys. Seuraavana aamuna venäläiset yrittivät murtautua saarroksista Raasulin suuntaan, mutta yritys epäonnistui, ja Maaselän kylän lähellä ns. Kuolemanlaaksossa joutui n. 700 venäläistä vangiksi ja 400 kaatui; valkoisten tappiot olivat kaatuneina ja haavoittuneina n. 600 miestä.[2]
[muokkaa] Kylät
Aliska, Haapakylä, Haukkala, Huttula, Huuhti, Kaskaala, Kelliö, Keripata, Kopola, Korlee, Kuusenkanta, Kärsälä, Leinikylä, Liippua, Luukkolanmäki, Maanselkä, Miettilä, Miitronmäki, Mäkrä, Nuijala, Orjansaari, Palkeala, Pienautio, Pienporkku, Pirholanmäki, Potkela, Raasuli, Rautu, Riikola, Ristautio, Räiskälä, Savikkola, Savola, Sirkiänsaari, Sumpula, Sunikkala, Suurhousu, Suurporkku, Suvenmäki, Terolanmäki, Tokkari, Vakkila, Variksela, Vehmais, Vepsa
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Facta 7 (1971)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Luovutetun Karjalan linkit
- Raudun sijainti ja maisema - www.rautu.fi


