Matti Rag Paananen
Matti Rag Juhani Paananen (9. marraskuuta 1939 Turku – 24. huhtikuuta 2022 Turku[1]) oli suomalainen säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari.[2] Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa sekä pienimuotoisempia teoksia ja teki kappaleita muun muassa Taru Valjakalle ja Anneli Saaristolle. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Saariston levyttämät Federico García Lorcan runoihin sävelletyt laulut sekä lauluteos Kalevala – sinfoninen sarja.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paanasen isä oli pankkivirkailija ja äiti taidetanssija. Musiikkia hän opiskeli pianisti Asser Paasimaan ja kapellimestari Arvo Airaksisen johdolla.
Paananen aloitti muusikonuransa ravintolapianistina 1960-luvun alussa. Hän soitti tuohon aikaan bändinsä kanssa jazzia ja ragtimea, josta hän sai sittemmin virallistetun lisänimensä.[3] Paananen työskenteli myös merimiehenä ja kullankaivajana, ja hänet vihittiin vaimonsa kanssa Afrikassa maasaiden heimoon kuuluviksi. Pariisi oli Paanasen lempipaikka, jota hän useasti kuvasi maalauksissaan. Hän maalasi vuodesta 1978 useita satoja teoksia, ja hänen kotonaan Turun Hirvensalossa on oma taidegalleria Ragala.
Jazzpianistina hän esiintyi lukuisissa konserteissa sekä levyillä. Hänen pääteoksensa on tuhat ja yksi osaa sisältävä sarjasävellys Tuhannen ja yhden yön laulut, jota hän sävelsi 16 vuotta (1977–1993). Eräänlainen jate edelliselle, Venyvä käsite (Elastic Concept), sisältää 200 osaa, lähinnä lauluja. Sarjassa Varjojen loisteessa on 180 laulua. Raamatun pohjalta hän sävelsi 12 ensimmäistä lukua ja useita lauluja sarjaan Korkea Veisu. Oratorio Jobin kirja sai kantaesityksensä vuonna 2010 Turun Mikaelinkirkossa. Monologiooppera Dzyanin kirja eli Kaiken synty (Blavatsky) valmistui 1993. Guinnessin Suuri Ennätyskirja (1976 ja 1994) kertoo, että Paanasen säveltämä 42-tuntinen jazzteos Vuoden päivät (The Year) on maailman pisin yhtenäinen sävelkokonaisuus.
Paananen sai usein ideat sinfonioihinsa eksoottisista aiheista, esimerkiksi Robinson Crusoe -sinfonian hän sävelsi vietettyään aikaa samalla saarella, jolle Robinson Crusoe kirjan mukaan haaksirikkoutui. Samoin paikan päällä Amazonjoella hän sävelsi WWF:lle albumin Amazon, jota myytiin Amazonian sademetsien suojelun hyväksi. Afrikassa hän sävelsi WWF:lle villieläinten suojeluun rahaa keränneen CD-levyn The Sounds of Wild sekä sinfonian The White Maasai’s Jazz Symphony (kantaesitettiin 2009). Rag’s Blues Symphony valmistui vuonna 2000, mutta jäi Paanasen elinaikana esittämättä. Sinfonian Treasure Island (kahdeksas sinfonia) pianopartituurin Paananen sävelsi Karibianmerellä Grenadassa 1994–1995. Hänen musiikkiaan on kuultu elokuvassa Rakastunut rampa (1975) sekä televisiosarjassa Vihreän kullan maa. Lisäksi hän sävelsi musiikkia dokumenttielokuviin, kuten Aleksis Kiven (1984), Elias Lönnrotin (1985) ja Pentti Haanpään (1988) elämäkertaelokuviin.
Esko Favén ohjasi Paanasesta tehdyn dokumenttielokuvan Ompelin säkin iholleni vuonna 1983. Dokumenttielokuva Sinfonia Robinson Crusoelle valmistui 1986. Paananen kuvasi ja sävelsi ystävästään "Amazonin erakosta" Pekka Soinista dokumentin Amazonin yksinäisyys vuonna 1987 Perun Pacaya-joella.
Paananen teki pitkään huumeidenvastaista valistustyötä vaimonsa Ammin kanssa heidän tyttärensä kuoltua huumausaineiden yliannostukseen 21-vuotiaana vuonna 1987.[4] Konsertteja pidettiin ympäri Suomen, lähinnä kouluissa yli 200.
Paananen ei saanut milloinkaan monivuotista apurahaa. Hän ei myöskään käyttänyt työttömyyskorvausta, vaan sävelsi nämäkin ajat uusia teoksia kuten Raamattua tai sinfonioita. Hän sai Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 1985[5] ja hänelle istutettiin oma tammi (tunnistuslaattoineen) 2018 Turun Samppalinnan puistoon. Valtion taiteilijaeläkkeen hän sai vuonna 1999.[6]
Paananen kuoli vaikeaan sairauteen 82-vuotiaana.[7] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[8]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Prinsessan testamentti. Tampere: Finnpublishers, 1988. ISBN 951-848-029-X.
- Taiteen käsikirja, eli, Varjojen loisteessa. Turku: Turun kaupungin kulttuuritoimi, 1996.
- Savanni: Runollinen kertomus Itä-Afrikasta. Turku: Turbator, 2008. ISBN 978-952-5666-24-3.
- Taiteen kultainen kirja. Turku: Turbator, 2009. ISBN 978-952-5666-38-0.
- Taide ja nerous: Osa I. Turku: Turbator, 2010. ISBN 978-952-5666-56-4.
- Taide ja nerous: Osa II. Turku: Turbator, 2011. ISBN 978-952-5666-61-8.
- Taide ja nerous: Osa III. Turku: Turbator, 2012. ISBN 978-952-5666-77-9
- Taide ja nerous: Osa IV. Turku: Turbator, 2012. ISBN 978-952-5666-84-7
- Taide ja nerous: Osa V. Turku: Turbator, 2013. ISBN 978-952-5666-93-9
- Taide ja nerous: Osa VI. Turku: Turbator, 2013. ISBN 978-952-7012-01-7
- Taide ja nerous: Osa VII. Turku: Turbator, 2014. ISBN 978-952-7012-11-6
- Taide ja nerous: Osa VIII. Turku: Turbator, 2014. ISBN 978-952-7012-17-8
- Taide ja nerous: Osa IX. Turku: Turbator, 2015. ISBN 978-952-7012-24-6
- Taide ja nerous: Osa X. Turku: Turbator, 2015. ISBN 978-952-7012-29-1
- Mietelmäkuvia. Omakustanne, 2018. ISBN 978-952-94-1093-4
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Horoscope (1972)
- Rakastunut rampa (1973) Vesa-Matti Loiri
- Allende (1974) Arja Saijonmaa
- Vesku Loiri & Rag Paananen: Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksahdus (1974)
- Matti Rag Paanenen & Anneli Saaristo: Lauluja (1982)
- Yökiitäjä (1984) (Pekka Kejosen teksteihin, solistina Annariitta Minkkinen)
- Prinsessan testamentti – lauluja huumeiden uhreilta (1988, mukana Anneli Saaristo & Kalle Fält)
- Amazon (1990) sävelletty WWF:lle.
- Alexis Kivi (1992, mukana Kalle Fält)
- The Sounds of Wild (1997) sävelletty WWF:lle.
- Federico García Lorca (1998) Anneli Saaristo, Kalle Fält, Jenni Paananen
- Kosketus (1997) Anneli Saaristo, Kalle Fält, Jenni Paananen
- Kalevala (2002, mukana Taru Valjakka & Jaakko Ryhänen)
- The Symphony of Robinson Crusoe (2003) (2003) solistina Taru Valjakka
- Metallikirjasto (2007) solistina Kalle Fält
- Aleksis Kivi (2009) Anneli Saaristo
- Ragtimes (2010) Matti Rag Paananen
- Rag in Jazz (2011) Matti Rag Paananen, Mikko Luolajan-Mikkola
- St Piano (2013) solistina Pepe Lehdontie
- Neljä laulua (2014) sekakuoro Työn laulajat, Mikko Perkoila
- Save Amazonia (2017) (4. sinfonia), Turun filharmoninen orkesteri, solisti Taru Valjakka
- Gold Pan Symphony (2013) Turun kaupunginorkesteri, kap.mest. Pertti Pekkanen
- Neljä avantgardea ja Viides sinfonia (2019) (2019) Rag piano, TFO
Nuottijulkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuhannen ja yhden yön lauluja (Turun kaupungin kulttuurilautakunta) 1993
- Prinsessan testamentti (Amazonian hiljaisuus, Amazon). 1993 Turun Tähtituotanto Oy.
- Alexis Kivi 1992 (Turun Tähtituotanto Oy)
- Federico García Lorca 1999 (Turun kaupunki)
- Tangot. 2009 (Turun kaupunki)
- Ei naurata Turbator 2013. ISMN 979-0-9001702-0-0
- St. Piano. Turbator 2014. ISMN 979-0-9001702-1-7
- Laula Hiljaa. 2021. ISMN 979-0-55001-551-7
- RunoRequiem. 2021. ISBN 978-952-94-4807-4
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karhu, Tuomo: Turkulainen monialataiteilija Matti Rag Paananen on kuollut. Turun Sanomat, 25.4.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 306. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
- ↑ Suominen, Raili: Matti Paananen Varsinais-Suomen elokuvakeskus. Viitattu 3.7.2008.
- ↑ Laiho, Katja: Taidepalkinto jaossa jälleen (Artikkelin arkistoitu verkkoversio.) Auraposti. 2004. Viitattu 25.10.2011.
- ↑ Turun kaupungin taidepalkinnon saajat Turku.fi. 8.5.2009. Viitattu 16.10.2009.
- ↑ Heikkilä, Martti: Lisää taiteilijaeläkkeitä Selvis. 1999. Viitattu 16.10.2009.
- ↑ Mari Koppinen: TS: Säveltäjä, kuvataiteilija ja aforistikko Matti Rag Paananen on kuollut Helsingin Sanomat. 25.4.2022. Viitattu 19.5.2023.
- ↑ Matti Rag Paanasen viimeinen leposija Turun ja Kaarinan seurakunnan hautahaku. Viitattu 19.5.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
