Rätvänä
Wikipedia
| Rätvänä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Potentilla erecta (L.) Raeusch. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Rätvänä (Potentilla erecta) on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi. Sen erottaa muista samankaltaisista kukista neljän terälehden takia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Rätvänä on ruohovartinen 10–30 cm korkea kasvi. Sen varsi on haarainen, ja sormilehdykkäiset lehdet kasvavat ruusukkeina. Kukka on keltainen, neliterälehtinen ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Maavarsi on paksu ja sisäosistaan punainen, mikä on antanut kasville ruotsinkielisen nimen blodrot, verijuuri; myös Suomen murteissa rätvänää on kutsuttu verijuureksi, punajuureksi tai veriruohoksi.[1]
[muokkaa] Levinneisyys
Rätvänä kasvaa Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rätvänä viihtyy kosteilla valoisilla paikoilla kuten suolla tai metsän reunassa.
[muokkaa] Käyttö
Rätvänää on käytetty rohdoskasvina ja värjäykseen.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Eliaksen Yrttitarha Viitattu 24.7.2007.
- ↑ Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
Sivulta puuttuu