Quitonsukkakolibri
| Quitonsukkakolibri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kiitäjälinnut Apodiformes |
| Heimo: | Kolibrit Trochilidae |
| Suku: | Sukkakolibrit Eriocnemis |
| Laji: | nigrivestis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Quitonsukkakolibri (Eriocnemis nigrivestis) on erittäin uhanalainen kolibri, jota tavataan ainoastaan Pichincha-tulivuoren pohjoisilla ja luoteisilla rinteillä Ecuadorissa[1].
Kooltaan quitonsukkakolibri on noin 9 cm. Koiraan vatsa, pää ja selkä ovat kiiltävän tumman musta. Kaula,rinta siivet, alaperä ja pyrstö ovat metallinkiiltävän siniset. Pyrstö on päästään haarautunut. Jalkoja ympäröivät valkoiset "sukat". Naaraan ruumiin yläosa on pronssinvihreä ja vatsa on kullanvärinen. Pyrstö on naaraalla samanlainen kuin koiraalla. Quitonsukkakolibrin nokka on musta ja suora. Quitonsukkakolibri on suurimmaksi osaksi hiljainen, mutta lentoon noustessaan päästää heikon tsiit tsiit -äänen [2].
Quitonsukkakolibrit elävät vuorenrinteellä 1 700 – 3 500 metrin korkeudessa. Ravintonaan kasvien mettä. Lajin on raportoitu käyttävän ravintonaan 27 kasvin mettä. Quitonsukkakolibrikannan kooksi arvioidaan 100–150 sukukypsää yksilöä[2]. Suurin kantaan kohdistuva uhka on metsien hakkaaminen maanviljelystä varten. Myös Pichinchan purkaus vuonna 1999 vähensi kantaa. Lisäksi ilmaston muutos saattaa ajaa quitonsukkakolibreja siirtymään nykyisen puurajan yläpuolelle, mikä johtaisi kasvavaan ravintokilpailuun ecuadorinenkelikolibrin (Heliangelus strophianus) kanssa [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c BirdLife International: Eriocnemis nigrivestis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Black-breasted Puffleg – BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 26. toukokuuta 2008.
| ||||||||||