Q-lähde
Wikipedia
Q-lähde (saksan sanasta die Quelle, "lähde") eli Logia-lähde on varhaisin Jeesuksen puheiden kokoelma. Q-evankeliumi ei ole säilynyt mutta Matteuksen ja Luukkan evankeliumien kirjoittajien oletetaan käyttäneen sitä lähteenään. Q-evankeliumi on edelleen entisöitävissä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien avulla.[1] Q-lähteellä on selitetty synoptisten evankeliumeiden ongelma. Muita nimityksiä sille ovat Q-evankeliumi ja Synoptisten sanojen lähde.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Q-lähteen olemus
Lähde on voinut olla joko kirjallinen tai pelkästään suullista perimätietoa, nykyään Q-tutkijat arvioivat pääsääntöisesti Q:n kirjalliseksi ja kreikankieliseksi. Aramea ei selittäisi Matteuksen ja Luukkaan kreikankielisiä yhtäläisyyksiä riittävästi. Suullinen perimätieto ei selittäisi kreikankielissä yhtäläisyyttä evankelistojen välillä ja entisöidyn Q-tekstin sommittelun useita yksityiskohtia. Sen on usein esitetty olevan Tuomaan evankeliumin kaltainen puheiden kokoelma. Alkuperäistä Q:ta ei ole löydetty, mutta eksegetiikan asiantuntijat ovat jälkeenpäin rekonstruoineet tämän lähteen evankeliumeiden yhteisistä osista.
Q-evankeliumissa on viitteitä alkuseurakunnan ääriasenteista. Q-evankeliumi velvoitti kuulijansa Jeesuksen kiusauskertomuksesta alkaen "alistuvaan ryhmäorjuuteen". Lahkon johtajat tekivät kertomuksen avulla Jumalan Pojasta absoluuttisen ihanteen, jotta ihmiset valitsisivat nälissäänkin Jumalan sanan, so. ryhmään kuulumisen.[1]
[muokkaa] Q-teorian historia
C.H. Weisse oivalsi vuonna 1838, että niin sanotut synoptiset evankeliumit (Matteus, Markus ja Luukas) eivät ole syntyneet Matteuksen evankeliumin pohjalta, vaan Raamatun kaanoniin liitetyistä evankeliumeista Markuksen evankeliumi on vanhin. ”Matteus” ja ”Luukas” lukivat sitä, kun he kirjoittivat omat teoksensa. Myös muu kreikankielinen teksti Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa on paikoin jopa sanasta sanaan keskenään identtistä. ”Matteus” ja ”Luukas” eivät kuitenkaan lukeneet toistensa kirjoituksia. Tämän vuoksi syntyi Weissen oivallus kadonneesta ensimmäisestä kirjoituksesta, jota kutsutaan myös Synoptisten sanojen lähteeksi, Q-lähteeksi tai Logialähteeksi. Historiallisesti merkittäviä tutkijoita kaksilähdeteorian muotoutumisessa ovat olleet mm. HJ Holzmann 1863 (käytti lähteestä L-kirjaimen kreikankielistä muotoa sanasta ”logia”); A von Harnack 1907 (Q oli kirjoitettu kreikaksi, koska Mt:n ja Lk:n samankaltaisuudet ovat merkittävät kreikan kielessä); BH Streeter 1924. Nimityksellä Q-evankeliumi ilmaistaan nykyisten Q-tutkijoiden keskuudessa käsitystä, jonka mukaan Q-evankeliumi ei ollut vain lähde, vaan oikea teos.
Kansainvälinen Q-projekti (IQP) on rekonstruoinut Q tekstin kreikaksi (The Critical Edition of Q; CEQ). Yliopistojen teologisten tiedekuntien kirjastoissa on tämä editio luettavissa. Vakiintuneen käytännön mukaan Logialähde voidaan ilmaista kirjaimella Q (=Quelle, lähde). Merkintä Q 3:2 tarkoittaa, että tarkastelussa on se Logialähteen teksti, joka oli käsillä, kun Lk. kirjoitti jakeen Lk. 3:2, vaikka Q 3:2 ja Lk. 3:2 eivät ole enää välttämättä identtiset.
Hypoteettisessa Q-evankeliumissa Jeesus on Jumalan Poika ja Ihmisen Poika, jonka kuolemasta ei suoranaisesti kerrota mitään. Jeesuksen kuoleman sovittavasta merkityksestä tai ylösnousemuksesta Q ei myöskään puhu mitään. Mahdollisesti kohta Lk. 14:27/Mt. 10:38 ilmaisee kuitenkin tietoisuutta Jeesuksen ristinkuolemasta: jakeessa edellytetään myös opetuslasten alttiutta kuolemaan. Kuolemaa olisi tällöin tarkasteltu pikemmin esimerkkinä opetuslasten kohtalolle kuin sovitus- ja sijaiskuolemana.
[muokkaa] Kritiikki
Osa tutkijoista hylkää Q-teorian. Enemmistö kuitenkin uskoo, että Q on ollut olemassa, mutta kaikki eivät hyväksy sen varaan rakennettuja teorioita (ehkä galilealaisesta) Jeesuksen toimintaa jatkaneesta yhteisöstä. Q-tutkijat eivät liitä olettamuksiaan Q-yhteisöstä pelkästään Galileaan, myös Jerusalemia ja Syyriaa on pohdittu. Jonkinasteista yhteisöllisyyttä on nähty Q-evankeliumin synnyssä, koska teksti kuvailee sanansaattajien toimintaa (Lk. 10:2b/Mt. 9:37b-38). Evankeliumi päättyy myös kuvaukseen uuden yhteisön palkasta: Q 19:12–26, 22:28.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Juha Molari: Q-evankeliumi ja psykohistoria : Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirja. Väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino, 2009. ISBN 978-952-92-4839-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.2.2009). – Väitöskirja sisältää Q-evankeliumin rekonstruktion ja käännöksen suomeksi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Kylätasku, Taneli: Tutkimus: Alkuseurakunta oli mainettaan rajumpi lahko. Kotimaa, 31.1.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.1.2009.
