Pyörösähkörauskut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyörösähkörauskut
Rengassähkörausku (Diplobatis ommata)
Rengassähkörausku (Diplobatis ommata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Sähkörauskukalat Torpediniformes
Heimo: Pyörösähkörauskut
Narcinidae
Gill, 1862[1]
Alaheimot ja suvut[2]
  • Narcininae
    • Benthobatis
    • Diblobatis
    • Discopyge
    • Narcine
  • Narkinae
    • Carssinarke
    • Heteronarce
    • Narke
    • Temera
    • Typhlonarke
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pyörösähkörauskut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pyörösähkörauskut Commonsissa

Pyörösähkörauskut (Narcinidae) on sähkörauskukaloihin kuuluva rustokalaheimo, jonka lajeja tavataan valtameristä.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyörösähkörauskuihin kuuluu lähteestä riippuen 37–41 lajia ja useita lajeja on vielä todennäköisesti tieteelle kuvailemattomia. Heimo voidaan jakaa kahteen alaheimoon Narcininae ja Narkinae, joissa on yhteensä 9 sukua. Eräät iktyologit luokittelevat Narkinae-alaheimon omaksi heimokseen Narkidae.[2][3]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyörösähkörauskujen heimon lajit ovat pieniä tai keskikokoisia rauskuja ja suurikokoisimmat saavuttavat noin 75 cm:n pituuden. Eturuumis on kiekkomainen ja muodoltaan pyöreä tai soikea. Leveissä rintaevissä on sähköelimiä, jotka kykenevät aiheuttamaan suurimmillaan 37 V:n jännitteen. Pyrstö on pitkähkö ja pyrstöevä hyvin kehittynyt Narcininae-alaheimon lajeilla selkäeviä on kaksi samankokoista ja Narkinae-alaheimon lajeilla niitä on vain yksi. Alaheimojen lajit eroavat toisistaan myös suun perusteella. Narcinidae-alaheimon kaloilla suun ympäristössä on syvä uurre ja kala kykenee työntämään pitkät leukansa ulospäin, kun Narkinae-alaheimoon kuuluvilla lajeilla uurre on matalampi ja leuat lyhyemmät. Vinossa suussa on useita pieniä teräväkärkisiä hampaita. Pyörösähkörauskut lisääntyvät ovovivipaarisesti.[2][3][4][5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyörösähkörauskuja tavataan lauhkeista ja lämpimistä meristä. Narcininae-alaheimoon kuuluvia lajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Narkinae-alaheimon levinneisyys rajoittuu indoläntiselle Tyynellemerelle. Lajit elävät hiekka ja mutapohjilla ja toisinaan niitä tavataan myös koralliriutoilla. Pyörösähkörauskut elävät yleensä 250–1 000 metrin syvyydessä merenpinnasta. Heimon lajien ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset ja monisukasmadot. Niitä saadaan toisinaan trooleilla sivusaaliiksi ja pyrstön liha on syötävää.[3][2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Narcinidae ITIS. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  2. a b c d Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 72. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.04.2011). (englanniksi)
  3. a b c Family Narcinidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  4. Family Narcinidae (PDF) FAO. Viitattu 27.04.2011. (englanniksi)
  5. a b Scott W. Michael: Reef Sharks and Rays of the World, s. 80. ProStar Publications, 2005. ISBN 978-1577855385. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.04.2011). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.