Polyptyykki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Giovanni Bellini, St. Vincenzo Ferrerin polyptyykki, 1464.

Polyptyykki on useammasta kuin kolmesta osasta koostuva maalaus tai alttarin läheisyyteen sijoitettu koristeellinen rakennelma. Osien lukumäärä on yleensä pariton. Polyptyykin keskiosana olevan kiinteän maalauksen tai veistoksen molemmille puolille on kiinnitetty vähintään kaksi maalausta eli siipikuvaa. Nämä ovat joskus saranoituja, jotta ne voidaan kääntää keskiosan päälle sitä suojaamaan.

Sanan pohjana on kreikan polyptychon, monilehtinen. Antiikin aikana nimitystä käytettiin moniosaisesta vahataulukirjasta, esimerkiksi tilikirjasta.

Ikoneissa moniosaisuutta käytettiin 1000-luvulla ja alttarilaitteissa se alkoi yleistyä 1200-luvun lopulla. Suuret polyptyykit ovat usein kiinteitä ja niiden kehykset ovat upeasti koristeltuja. Kirkon alttarille haluttiin kolmiosaista triptyykkiäkin näyttävämpi somiste. Polyptyykkien tekeminen loppui lähes tyystin 1600-luvulla. Myöhemminkin niitä on tehty, mutta aina niiden lukumäärä on ollut paljon pienempi kuin suosittujen triptyykkien.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.