Pohjola Rakennus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjola Rakennus
Tunnuslause Teemme uusia mukavuusalueita
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1989 (Tampere)
Perustaja Juha Metsälä
Toimitusjohtaja Juha Metsälä
Kotipaikka Helsinki
Toimiala rakentaminen, aluesuunnittelu, kiinteistökehittäminen
Liikevaihto 356 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö 277[1]
Omistaja Juha Metsälä
Kotisivu https://www.pohjolarakennus.fi

Pohjola Rakennus Group PRG Oy on vuonna 1989 perustettu kiinteistökehitys- ja rakennusalan yritys, jonka tytäryhtiöitä ovat Pohjola Rakennus Oy Suomi, Eloisa Asunnot Oy ja Pohjola Koti Kiinteistökehitys Oy. Pohjola Rakennuksen on perustanut vuonna 1989 Juha Metsälä, joka toimii konsernijohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.

Konsernin liikevaihto on ollut vahvasti kasvussa. Se oli vuonna 2014 noin 85,2 miljoonaa euroa, vuonna 2015 noin 126 miljoonaa euroa, vuonna 2016 noin 191 miljoonaa euroa, vuonna 2017 264,6 miljoonaa euroa, vuonna 2018 260,7 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 295,1 miljoonaa euroa, vuonna 2020 315,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 356,2 miljoonaa euroa[1]. Konserni työllistää yhteensä yli 3 000 henkilöä, joista omaa henkilökuntaa on keskimäärin 278[1].

Pohjola Rakennus Oy Suomi on kerrostaloasuntojen rakentamiseen keskittynyt rakennusliike. Yhtiö rakentaa vuosittain yli 3 000 asuntoa sekä toimitilakohteita, teollisuus- ja tuotantotiloja, pysäköintilaitoksia ja julkisia rakennuksia Pääkaupunkiseudulle sekä Turun, Tampereen, Kuopion, Oulun ja Jyväskylän seuduille.[2][3]

Eloisa Asunnot Oy pyrkii ylläpitämään senioriväestön toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Eloisa-kodit ovat omistus- ja vuokra-asuntoja, joiden rakentamisen lähtökohtana ovat ikäihmisten asumisen arjen helpottaminen sekä turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja esteettömyyden edistäminen.[4]

Pohjola Koti Kiinteistökehitys Oy on kiinteistökehittämiseen erikoistunut yhtiö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustoimisto Pohjolan tarina alkoi 1980-luvun lopulla, jolloin talouden pitkään jatkunut noususuhdanne saavutti lakipisteensä. Talouden jyrkkä romahdus johti lamaan, joka koetteli erityisesti rakennusalaa. Moni rakennusliike ajautui konkurssiin, rakennuskustannukset laskivat ja osaavaa työvoimaa oli saatavilla.

Nykyinen konsernijohtaja Juha Metsälä perusti Rakennustoimisto Pohjola Oy:n vuonna 1989. Kun suuret rakennusliikkeet kaatuivat, osti nuori ja velaton Pohjola niille kuuluneita tontteja, joille rakennettiin yhdessä YH-Rakennuttajaosuuskunnan kanssa vuokrataloja. Yhtiön ensimmäinen isompi rakennuskohde oli Tuiskunkartano Lempäälässä. Sinne valmistui 32 asunnon rivitalo kesällä 1991.

1990-luvulla Rakennustoimisto Pohjola aloitti ensimmäisten rakennusyhtiöiden joukossa Suomessa projektiurakoinnin, jossa rakennushanke jaettiin useisiin hankinta- ja urakkavaiheisiin. Yhtiö alkoi myös ostaa tontteja ja myydä talokokonaisuuksia rakennuttajille. Yhtiö laajensi Pirkanmaalta pääkaupunkiseudulle ja Ouluun.

Vuoteen 1995 mennessä yhtiö oli jo alan kannattavimpien yritysten joukossa Suomessa. Haka-rakentajien konkurssipesältä ostetut tontit Tampereen Kalevassa olivat tärkeä merkkipaalu yhtiön menestyksen kannalta. Rakennusyhtiö Pohjola oli mukana esimerkiksi kauppakeskus Ison Omenan, Kauniaisten musiikkitalon ja Meilahden Ronald McDonald -kodin rakennusprojekteissa.

Taantuma alkoi koetella alaa 1990-luvun lopulla. Tällöin Pohjola lakkautti Oulun toimipisteensä ja keskittyi Pirkanmaalle. Omaperustaisessa asuntorakentamisessa tehttin lähinnä varmoja, kohtuuhintaisia kohteita. Toimi- ja liiketiloja rakennettiin Tampereen alueelle. 2000-luvulla Pohjola lanseerasi senioriasumiselle oman Eloisa-konseptin. Ensimmäinen tämän niminen kohde As Oy Lohjan Omenapuu valmistui vuonna 2002. Samana vuonna Tuusulan kunta lähti pioneerina toteuttamaan kokonaista Eloisa-korttelia Rykmentinpuiston alueelle. Maailmanlaajuinen finanssikriisi vei Suomen talouden taantumaan vuonna 2008. Pohjola oli reagoinut tähän muutokseen jo hyvissä ajoin. Uudiskohteiden markkinointi ei ollut herättänyt kiinnostusta, jolloin uusia hankkeita ei käynnistetty. Taantuman yli mentiinkin isoilla toimi- ja liiketilahankkeilla: Tampereelle rakennettiin Koilliskeskus ja Pirkkalaan Winglet Business Park.

2010-luvulla Pohjolan rakennushankkeet olivat levittäytyneet entistä laajemmalle alueelle Etelä-Suomessa. Syksyllä 2013 aloitettiin suunnitelmallinen kasvu maan suuriin kasvukeskuksiin tytäryhtiömallin avulla. Uudet yhtiöt aloittivat toiminnan Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion, Turun sekä Oulun seuduilla. Tytäryhtiömallilla Pohjola Rakennus kasvoi 66 miljoonasta 271 miljoonan euron liikevaihtoon ja valtakunnallinen laajentuminen onnistui. Tytäryhtiöt fuusioitiin 1.4.2019 Pohjola Rakennus Oy Suomeksi, jonka emoyhtiönä toimii Pohjola Rakennus Group PRG Oy.[5]

Rakennushankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listattuna Pohjola Rakennus konsernin tytäryhtiöiden rakennushankkeita alueittain kronologisessa järjestyksessä. Lista ei ole kattava.

Tampereen seutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lempäälän Tuiskunkartano, YH-Kodit Oy, ensimmäinen uudiskohde, 32 asunnon rivitalo, Lempäälä, valmistui 1991.
  • Epilän nahkatehtaan saneeraus ja alueen uudiskohteet, YH-Kodit Oy, Tampere, 2000.
  • Pirkkalan Hopeakello, YH-Kodit Oy, senioritalo, Pirkkala, 2005.
  • Kruunukalusteen myymälä, Tampere, 2007.
  • Hermia 12 toimistotalo, Tampere, 2008.
  • Linnainmaan Citymarket-keskus, Kesko Oyj, Tampere, 2009.
  • Winglet Business Park, Pirkkala, 2009.
  • As Oy Vuoreksen Eemeli, 58 asuntoa, Tampere, 2012. Rakennuslehti valitsi asuntomessujen parhaaksi kohteeksi.
  • S-Asunnot Hervanta, S-Asunnot Oy, 103 asuntoa, Tampere, 2009.
  • Pirkka 4, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, 132 asuntoa, Tampere, 2009. Kohde palkittiin hyvästä betonirakentamisesta.
  • As Oy Valkeakosken Anianpääsky ja As Oy Valkeakosken Apiankyyhky, senioritaloja, 84 asuntoa, Valkeakoski, 2010–2012.
  • Tampereen ev.lut.seurakunnat, Martinus-koti, 63 asuntoa ja 4 ryhmäkotia, Tampere, 2011.
  • As Oy Tampereen Sammonkuikka, 51 asuntoa Tampere, 2012.
  • As Oy Tampereen Kalevan Elias, YH-Kodit Oy, 96 asuntoa, Tampere, 2012.
  • KOy Opintanner, Pirkka 7, 117 opiskelija-asuntoa, Tampere, 2014.
  • As Oy Tampereen Sorsapuiston Tähti, 93 asuntoa + 6 liiketilaa, Tampere, 2016.
  • As Oy Tampereen PMK-Torni, 76 asuntoa, Tampere, 2018.
  • Tesoman yhtenäiskoulu, 2019, Hyvän betonirakentamisen palkinto.
  • Lempäälätalo, Lempäälä, 2020.
  • Tammelan Stadion ja siihen liittyvät As Oy Tampereen Victoria ja As Oy Tampereen Vesta, 119 asuntoa, Tampere, 2024.
  • Puisto-Kalevan alue, 6 rakennusta, Tampere, 2022-25.
  • Uusi Santalahti, kolme korttelia, 1300 asuntoa, Tampere, 2025.

Pääkaupunkiseutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • As Oy Lohjan Omenapuu, ensimmäinen Eloisa-senioriasumisen mallin mukainen kohde, Lohja, 2012.
  • As Oy Espoon Valapuisto, Eloisa-senioriasumisen mallin mukainen kohde, Espoo, 2014–15.
  • As Oy Vantaan Topaasi ja As Oy Vantaan Ruusukvartsi, yhteensä 140 asuntoa,Vantaa, 2014–15.
  • As Oy Vihdin Pisteenkaari, Eloisa-senioriasuntoja 43 kpl Nummelan keskustassa, Vihti, 2014–15.
  • As Oy Sipoon Pähkinälehto, 62 asuntoa, Sipoo, 2014–2015.
  • Hattulan monitoimitalo Juteinikeskus, koulu- ja liikuntasalirakennus, Hattula, 2016.
  • As Oy Kauniaisten Villa Roosa, 29 asuntoa, Kauniainen 2017.
  • As Oy Helsingin Atriumpiha, 68 asuntoa, Hitas, Helsinki, 2017.
  • Järvenpään Pajalankulman alue, noin 210 asuntoa, Järvenpää, 2017.
  • Porvoon Slottsgården-kortteli, noin 300 asuntoa, Porvoo, 2020.
  • Mahtinokka,16-kerroksinen asuinkerrostalo, 125 asuntoa, Espoo, 2021. Samaan kortteliin rakennettiin yhteensä kolme asuinkerrostaloa.
  • Vallilan aluehanke, viisi asuinkerrostaloa, 220 asuntoa, Helsinki. Koko alue valmis 2023.
  • Helsingin Julius, 51 asuntoa, Helsinki, 2023.
  • Särkiniemenpuisto, 81 asuntoa, Helsinki, 2023.

Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • As Oy Jyväskylän Kylänseppä ja As Oy Jyväskylän Sepänahjo, 55 asuntoa, Jyväskylä, 2012–2013.
  • As Oy Ruotelin Kuluma, asuinkerrostalo, Oulu, 2019.
  • As Oy Kuopion Villivarsa, 31 asuntoa, Kuopio, 2022
  • Oulun Albert, 13-kerroksinen keskustakohde, 89 asuntoa, Oulu, 2023.
  • As Oy Jyväskylän Puistolan Torni, 84 asuntoa, Jyväskylä, 2024.

Turun seutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • As Oy Turun Linnanpuisto, 4 kohdetta Kakolanmäelle, Turku, 2018.
  • Pääskyvuori, uusi asuinalue 4 kohdetta, 174 asuntoa, Turku, 2022.
  • Kakolan Keidas, 3 kohdetta Kakolanmäelle, 318 asuntoa Turku, 2022–2024
  • Linnakortteli, 10 asuinkerrostaloa Turun satamaan, 2027.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Pohjola Rakennus Oy Suomi Kauppalehti. Viitattu 7.4.2022.
  2. ↑ Pohjola Rakennus Oy pohjolarakennus.fi.
  3. ↑ Pohjola Rakennuksen verkkosivut pohjolarakennus.fi.
  4. ↑ Eloisa-Kodit eloisakoti.fi. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 26.3.2014.
  5. ↑ Pohjola Rakennus fuusioi tyttäriään Rakennuslehti. 17.9.2018. Viitattu 20.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjola_Rakennus&oldid=21917531”