Pikkutelkkä
Tätä sivua ei ole | Pikkutelkkä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Bucephala albeola (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pikkutelkkä Wikispeciesissä |
Pikkutelkkä (Bucephala albeola) on pienikokoinen telkkien sukuun kuuluva vesilintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 32-39 cm. Juhlapukuinen koiras on helppo tuntea: Valkoinen alapuoli, musta selkä ja mustavalkoinen pää. Nokka on vaalea. Naaras muistuttaa pientä telkkänaarasta, mutta poskessa on valkoinen laikku.
Vanhin amerikkalainen pikkutelkkäkoiras on ollut 15-vuotias ja naaras 12-vuotias.
[muokkaa] Esiintyminen
Pohjois-Amerikan pohjoisosat. Talvehtii Meksikonlahdella ja USA:n länsi- ja itärannikoilla. Harhautuu toisinaan Eurooppaan. Tarhataan yleisesti, ja Suomessa tavattu pikkutelkkä on tn. tarhakarkulainen.
[muokkaa] Elinympäristö
Pesii pienillä järvillä ja lammilla, talvehtii merialueilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä vanhassa kultatikan (Colaptes auratus) kolossa tai muussa puunkolossa. Munia on 6-11 ja naaras hautoo niitä 28-33 päivää. Naaras on erittäin pesäpaikkauskollinen palaten samaan pesäkoloon keväästä toiseen.
[muokkaa] Ravinto
Sukeltaa pohjasta vesihyönteisiä ja nilviäisiä sekä jonkin verran myös siemeniä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Bucephala albeola IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hottola, Petri 1988: Pikkutelkkä Bucephala albeola ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 5.1988 s. 224-225. LYL.
