Pihasyreeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pihasyreeni
Syren.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Öljypuukasvit Oleaceae
Suku: Syreenit Syringa
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi
Syringa vulgaris
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pihasyreeni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pihasyreeni Commonsissa

Pihasyreeni (Syringa vulgaris) on öljypuukasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva lehtipensas, joka on suosittu koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Euroopassa.[1]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihasyreeni on pystyversoinen ja tiheä, 6–7 metrin korkuiseksi kasvava pensas. Herttamaiset ja suipot lehdet ovat 5–10 cm:n pituiset. Voimakastuoksuiset ja yleensä violetinväriset kukat ovat kerrannaisissa, 10–20 cm pitkissä tertuissa.

Pihasyreenistä on jalostettu koristekasvikäyttöön lajikkeita, joiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta tummanviolettiin. Jalostettuja pihasyreenilajikkeita kutsutaan myös jalosyreeneiksi [2]. Viljellyt lajikkeet kasvavat yleensä 4–5 metrin korkuisiksi. Jalosyreenejä alettiin jalostaa 1850-luvulla.

Koristekasvikäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihasyreeni

Pihasyreeni on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Suomessa pihasyreeni on kestävä Etelä-Lappiin saakka. Etelä-Suomessa kukinta-aika on kesäkuu, pohjoisessa heinäkuu. Pihasyreeneitä tuotiin Suomeen jo 1720-luvulla.[3]

Jalosyreenilajikkeet ovat talvenarkoja ja niitä voidaan Suomessa viljellä vain eteläisimmässä osassa maata.[4]

Lajikkeita ja lajikeryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syringa vulgaris 'Alba'
  • Syringa vulgaris Vulgaris-ryhmä - jalosyreeni[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  2. Alanko, P. Syreenit - Syringa. Teoksessa: Alanko, P. (toim.). Tammen suuri puutarhakirja. 3. 1999. 3. painos. Helsinki, Tammi. s. 325-331.
  3. Suomenlinna
  4. Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
  5. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.