Pietari Topp
Pietari Topp (oik. Peter Jonsson Topp; 1787 – 1869) oli ruotsalainen korpraali, maanviljelijä sekä lukkari, joka toimi pietistisenä herätyssaarnaajana ja kirjojen levittäjänä Ruotsissa ja julkaisi myös useita omia kirjojaan. Hänen kirjansa Huutavan ääni korvessa levisi myös suomalaisen herätysliikeväen parissa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietari Topp syntyi vuonna 1787. Hän oli kotoisin Ruotsin Länsi-Götanmaalta ja oli armeijan palveluksessa korpraalin arvoisena. Erottuaan armeijasta hän toimi maanviljelijänä sekä lukkarina Göteborgin hiippakuntaan kuuluvassa Boråsin seurakunnassa, jossa toimi tunnettu herätyssaarnaaja, pastori Otto Hoof. Alueella levinnyt hengellinen herätys veti myös Toppin mukaansa ja hän alkoi Hoofin esimerkkiä noudattaen pitää seuroja sekä levittää Hoofin ja muitten herännäiskirjailijoiden kirjoja. Hän vaelsi pitkiä matkoja kylästä toiseen kuljettaen sotilasrepussaan myytäviä kirjoja. Lisäksi hän kirjoitti itse useita kirjoja, joita hän myös levitti. Hän kuoli 1869.[1]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Topp kirjoitti useita hengellisiä kirjoja. Näistä Tuomiopasuna (Domsbasunen) oli suorasanainen kuvaus viimeisestä tuomiosta. Laulupasuna puolestaan sisälsi sata valikoitua hengellistä laulua. Niistä suurin osa oli muiden kuin Toppin laatimia. Teos Kuolemattoman sielun vaarallinen vaellus lyhyen elämän läpi iäisyyteen oli niin suosittu, että siitä otettiin kuusitoista painosta. Samoin Toppin kirjoista ainoa Suomessa levinnyt, vuonna 1832 ilmestynyt Huutavan ääni korvessa oli myös kotimaassaan sen verran suosittu, että siitä otettiin viitisentoista painosta. Henrik Renqvist julkaisi kirjan suomeksi vuonna 1833. Siitä julkaistiin pian uusia painoksia vuosina 1835, 1836, 1840, 1850 ja 1855.[2]
