Pianosonaatti nro 14 (Beethoven)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”kuutamosonaatti” ohjaa tänne. Samannimisestä elokuvasta katso Kuutamosonaatti (elokuva).

Ludwig van Beethovenin pianosonaatti nro 14 cis-molli op. 27 nro 2, joka tunnetaan yleisesti nimellä Kuutamosonaatti, on yksi Beethovenin tunnetuimmista sonaateista. Beethoven sävelsi teoksen vuonna 1801, ja se on omistettu Beethovenin oppilaalle, 17-vuotiaalle kreivitär Giulietta Guicciardille, johon Beethoven oli rakastunut. Beethoven ei ole antanut tällekään sonaatille lisänimeä itse, vaan nimen antoi saksalainen musiikkikriitikko Ludwig Rellstab, joka vertasi kappaletta öiseen Luzernjärveen. Sonaatin ensimmäinen osa on erittäin soitettu myös amatöörien parissa, sillä se ei ole teknisesti niin vaikea kuin muut sonaatin osat.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonaatissa on kolme osaa:

  1. Adagio sostenuto "Si deve suonare tutto questo pezzo delicatissimamente e senza sordini"
  2. Allegretto "La prima parte senza repetizione"
  3. Presto agitato.

Ensimmäinen osa, adagio sostenuto, on erittäin hidas. Vasen käsi soittaa oktaaveja, oikea hiljaista murtosointua trioleissa ja samalla melodiaa. Osa tekee moniin kuulijoihin lähtemättömän vaikutuksen. Osa on suurilta osin helppo soittaa, mutta muutamat vasemman käden legatot ovat suuren otteen vuoksi hankalia. Lisäksi osan rauhallinen tunnelma on vaikea säilyttää ilman että osasta tulee tylsä.

Toinen osa, allegretto, keventää hieman raskasta tunnelmaa ensimmäisen osan jäljiltä. Osa on kuin menuetti, kolmijakoinen ja sisältää trion. Tämä kaikki on Des-duurissa. Triossa on oikeastaan kyse oikean ja vasemman käden vuoropuhelusta, vain eri rytmissä.

Viimeinen osa on myrskyisä, ja siinä purkautuu ensimmäisen osan lataus. Osa on sonaattimuotoinen ja sisältää nopeita arpeggioita ja paljon korostuksia. Beethovenin ystävä Antonín Reicha kertoo:

"Beethoven pyysi minua kääntämään sivuja, mutta olin liian kiireinen kiskoessani hänen soitostaan katkenneita kieliä flyygelistä ulos, etteivät ne estäisi muita vasaroita toimimasta. Sain loppujen lopuksi tehtyä kaikki hommani kunnialla, kiskoin kieliä ulos flyygelistä, vapautin irronneisiin kieliin takertuneita vasaroita ja käänsin sivuja. Konsertin loputtua olin hikisempi kuin Beethoven!"lähde?

Beethoven tunnettiin muutenkin siitä, että hän monissa esityksissään rikkoi flyygelistä kielet soittamalla kovaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.