Phuket

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tilastoja
Pääkaupunki Phuketin kaupunki
Pinta-ala 543 km² (75.)
Asukkaita 249 446 (2000) (68.)
Asukastiheys 459 as./km² (6.)
ISO 3166-2 TH-83
Kartta
Thaimaan kartta provinssi korostettuna

Phuket (thaiksi ภูเก็ต) on saari ja provinssi Thaimaan eteläosassa. Saaren pohjoispäässä toimii Phuketin kansainvälinen lentoasema.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä näköalapaikalta pohjoiseen kohti Kata Noin, Katan ja Karonin hiekkarantoja.

Phuket on Thaimaan suurin saari, ja se sijaitsee Andamaanien meressä Malakan niemimaasta länteen. Saari on enimmäkseen vuoristoista vuorten kulkiessa saaren länsiosassa pohjoisesta etelään. Phuketin vuoret muodostavat eteläpään vuorijonolle, joka pituus on 440 km Kran kannaksesta. Vuoriston korkein kohta on Khao Phra Mi (1138 m), mutta saaren korkein kohta on Mai Tha Sip Song 529 metriä merenpinnan yläpuolella.

Metsä peittää 70 prosenttia saaresta. Läntisellä rannalla on useita hiekkaisia rantoja, idässä puolestaan mutaisempia rantoja. Lähellä eteläisintä kärkeä on Laem Promthep, suosittu auringonlaskun näköalapaikka.

Naapuriprovinsseja ovat Phang Nga ja Krabi.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tinakaivostoiminta on ollut saaren tärkein tulonlähden 1600-luvulta lähtien. Useita kiinalaisia työskenteli kaivoksilla ja heidän vaikutuksensa Phuketin kulttuurissa näkyy yhä. Tinan hinnan alennettua kaivostoiminta on kuihtunut. Nykyään Phuketin talous nojaa kahteen elinkeinoon: kumipuu-viljelmiin (jotka tekevät Thaimaasta yhden maailman suurimmista kumin tuottajista) ja turismiin.

1980-luvun jälkeen Phuketista on tullut Thaimaan yksi tärkeimmistä turistienhoukutuksista ja useimmat länsirannikon hiekkarannat ovat kehittyneet turistikeskuksiksi, joista suosituimpia ovat Patong, Karon ja Kata.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsunamin tuhoja Patongilla 2004.

Phuketin historian merkittävin tapahtuma oli burmalaisten hyökkäys 1785, jonka jälkeen kuningas Taksin löi heidät takaisin. Brittiläisen Itä-Intian kauppakomppanian kapteeni Sir Francis Light lähetti ohimennessään tiedon paikalliselle hallintoväelle Burman joukkojen valmistautumisesta hyökkäykseen. Kunying Jan, äskettäin kuolleen kuvernöörin vaimo, ja hänen sisarensa Mook kokosivat joukot, ja kuukauden mittaisen hyökkäyksen jälkeen Burman joukkojen oli vetäydyttävä 13. maaliskuuta 1785. Näistä kahdesta naisesta tuli paikallisia sankarittaria ja he saivat Rama I:ltä kunnioittavat nimet Thao Thep Kasatri ja Thao Sri Sunthon.

Kuningas Chulalongkornin vallan aikana Phuketista tuli hallinnollinen keskus tinaa tuottaville eteläisille provinsseille. Vuonna 1933 Phuketin monthon purettiin, ja saaresta tuli oma provinssinsa (changwat).

Saaren vanhoja nimiä ovat Ko Thalang ja Jung Ceylon, englanninkielinen väännös malesialaisesta nimestä Tanjung Salang.

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksessä Phuket kärsi suuria vaurioita ja noin 250 ihmisen vahvistettiin kuolleen Phuketin rannikolla.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 35 % väestöstä on kiinalaisia (14 % koko maan väestöstä) ja 35 % muslimeja (4 % koko maassa). Suurin uskontokunta on buddhalaisuus.

Symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provinssin sinetti esittää provinssin kahta sankaritarta, joiden nimet ovat Thao Thep Kasattri ja Thao Sri Sunthon.

Provinssin puu on Pterocarpus indicus (engl. Burmese Rosewood) ja provinssin kukka on Bougainvillea (engl. Pepper Flower).

Hallinnolliset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phuketin alueet, amphoet

Phuket on jaettu 3 alueeseen (amphoe, piiri), jotka puolestaan on jaettu 17 kuntaan (tambon) ja 103 kylään (muban).

  1. Mueang Phuket
  2. Kathu
  3. Thalang

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Koordinaatit: 7°53′24″N, 98°23′54″E