Perniön Mathildedalin työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mathildedalin työväentalo
Sijainti Salo, Perniö
Rakennustyyppi puurakennus
Valmistumisvuosi 1913
Suunnittelija Sikstus Rönnberg
Rakennuttaja Mathildedalin työväenyhdistys
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mathildedalin työväentalo on Matildan (ruots. Mathildedal) kylässä Perniössä Salossa sijaitseva työväentalo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mathildedalin Työväenyhdistyksen perustava kokous oli tammikuun 7. päivänä 1899, jonka jälkeen opettaja J. Torvelainen, koneenkäyttäjä F. G. Blom sekä seppä Sundberg hakivat säännöille vahvistusta kruununvouti Silenin ja nimismies Mobergin puoltolauseella. Turun ja Porin kuvernööri vahvisti säännöt maaliskuun 21. päivänä vuonna 1899. Alkuun toimintamuotoja oli lukutupa sekä iltamien ja arpajaisten järjestäminen. Vuodet 1900–1904 olivat yhdistyksen toiminnassa hiljaista aikaa. Syksyllä 1912 yhdistys osti tontin omaa työväentaloa varten. Tätä ennen oli kokoontumiset olivat olleet kansakoulun tiloissa. Joskus oli kokoonnuttu jopa taivasalla, kun lupaa kokoontua koululla ei saatu. Työväentalon tupaantuliaisjuhlia vietettiin joulukuun 7. päivänä 1913. Talon vihkiäisjuhla vietettiin vasta kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1913 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Sikstus Rönnberg, joka myös valvoi talon rakentamisen. Talo sijaitsee noin kilometrin päässä Mathildedalin rautaruukista. Talo on vinkkelin muotoinen, ja sen sisäsivut ovat pääjulkisivu.[2] Mathildedalin työväentalo sai Hyvän korjauksen kilpailun kunniamaininnan vuonna 2016.[3] Talo on Varsinais-Suomen seutukaavoissa lueteltu suojelukohde.[4]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valistusiltamia järjestettiin 1930-luvulla.[5] Salon seudun ammatillinen paikallisjärjestö järjesti työväentalolla kesäjuhlan vuonna 1938.[6] Talossa oli myös vierailevien teattereiden näytäntöjä, ja Salon Näyttämö esitti näytelmän Unkarin mustalaiset.[7] Sodan jälkeen talolla tanssittiin useampana iltana viikossa.[8]

Nykyinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosina Työväenyhdistyksen taloa, nykyiseltä nimeltään Matilda-taloa, on kunnostettu talkoilla ja avustusten turvin. Matilda-taloa on Matildan Näytelmäkerho käyttänyt jo useamman vuoden harjoittelu- ja esiintymispaikkanaan. Talo on myös erittäin suosittu häiden ym. tilaisuuksien pitopaikka.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teijon ruukkikylät teijo.fi. Viitattu 11.11.2022.
  2. Willner, Margareta: Varsinais-Suomen työväentalot. Suomentanut Munter, Riitta. Turun kaupungin historiallinen museo, 1978. ISBN 951-9125-19-1.
  3. Perniönseudun lehti pernionseudunlehti.fi. 5.9.2016. Viitattu 11.11.2022.
  4. Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
  5. Sosialisti digi.kansalliskirjasto.fi. 7.3.1933, no 55. Viitattu 11.11.2022.
  6. Salon seudun kunnallislehti digi.kansalliskirjasto.fi. 24.5.1938, no 58. Viitattu 11.11.2022.
  7. Salon seudun kunnallislehti digi.kansalliskirjasto.fi. 15.4.1939, no 42. Viitattu 11.11.2022.
  8. a b Teijon ruukkikylät teijo.fi. Viitattu 11.11.2022.