Patrikas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ongelmina epämääräinen muotoilu, kehno kieli ja epästandardisti merkityt lähteet.

Herttua Patrikas, Patrika Narimantin poika, liett.: Patrikas Narimantaitis (ven. Патрикий Наримонтович,[1] syntynyt noin 1340, kuoli 1408 jälkeen) oli Käkisalmen, Kaprion, Pähkinälinnan, Aldeigjuborgin ym herra.

Hän polveutui suoraan herttua Narimantasista jonka perintönä hän 1383 vaati karjalaisia läänityksiä.[2] Hänen poikiaan olivat Korelan Jyrki Patrikanpoika ja Korelan Teuvo Patrikanpoika.[1][3]

1800-luvun sukututkimuskirjallisuudesta lähtien, on ollut kiista siitä oliko Patrikas Narimantasin poika vai pojanpoika. Noin 1800-luvulta on peräisin varhaisimmat kirjallisuustiedot jotka väittävät että hänen isänsä olisikin ollut nimeltään Aleksanteri Narimantasinpoika. Tätä jotkut venäläiset sukutaulut ja venäläinen tietokirjallisuus toistelee yhäkin. Mutta 1900-luvulla julkaistut, luotettavammat sukututkimusjulkaisut (kuten Europäische Stammtafeln) ja prosopografiat (kuten Ikonnikov) pääsääntöisesti ovat jättäneet huomiotta väitetyn Aleksanterin välissäolon ja seuraavat tietoa, että Patrikasin isä oli Narimantas. Patrikasin oman elinajan lähiajoilta peräisin oleva alkuperäislähde, Novgorodin kronikka, mainitsee selvästi ja yksiselitteisesti että Patrikasin isä oli Narimantas.

herttua Patrikas piti eri vaiheissa hallussaan Korelan, Pähkinälinnan, Kaprion ja Aldeigjuborgin linnoituksia. Korelan, Pähkinälinnan ja Kaprion hän sai Novgorodin kronikan mukaan vuonna 1383. Vuonna 1384 hänen täytyi luovuttaa Pähkinälinna ja Korela, jolloin hän sai niiden sijaan Staraja Russan ja Laatonkankaupungun linnoituksen eli Aldeigjuborgin.

Käytännössä kaikki Vatjan maahan (sen nimi oli sitten 1400-luvun lopulta Vatjan viidennes) merkittävät linnoitukset olivat jossain vaiheessa Patrikasin hallussa. Läänityksinä Novgorodilta, velvoituksin järjestää sotilaallinen puolustaminen.

Patrikas syntyi noin 1340. Hän kuoli vuoden 1408 jälkeen, jolloin hänet mainitaan aikalaistensa lähteissä viimeisen kerran.

Arvostettu sukututkimuskirjallisuus tyypillisesti raportoi että hänen äitinsä oli despoina kaanitar Taurikaniasta eli Kultaisesta Ordasta, so Krimin niemimaalta (esim, Europäische Stammtafeln).

Vuonna 1383, herttua Patrikas Narimantaitis saapui Veliki Novgorodiin vaatimaan vatjanmaita ja sen linnoituksia isänsä perintönä (alkuperäislähde: Novgorodin kronikka). Hönelle ensiksi annettiin (Ikonnikov) Korelan linnoitus Käkisalmessa, Pähkinälinna sekä inkeriläinen Kaprio läänityksiksi.

1384 Käkisalmen ja Pähkinälinnan porvarit valittivat hönen hallinnostaan Novgorodiin. Patrikas sai yhden Novgorodin kaupunginosista puolustamaan itseään toista vastaan, mikä oli käynnistää melkeinpä sisällissodan Novgorodissa. Lopulta hänelle annettiin Korelan ja Pähkinälinnan linnoitusten sijaan Laatokan linnoitus ja Russa (alkuperäislähde: Novgorodin kronikka).

Vuonna 1386, herttua Patrikas puolusti joukkoineen Novgorodia ja sen maita (etenkin koillisessa) Moskovan hallitsijan Dimitri Donskoin lähettämiä valtaajia vastaan. (Ikonnikov).

Vuonna 1396, Novgorodin kronikan mukaan, Smolenskin karkotettu ruhtinas Juri saapui Novgorodiin ja teki novgorodolaisten kanssa sopimuksen. Hyvin pian Patrikaskin saapui kaupunkiin valvomaan etujaan (Novgorodin kronikan mukaan).

Vuonna 1408, iäkäs herttua Patrikas -mukanaan nuoremmat poikansa, Korelan Jyrki (Juri) ja Korelan Teuvo- otettiin seremoniallisesti vastan Moskovassa, jossa hallitsija Vasili I (Dimitri Donskoin poika) halusi nöyttää voitokkuutensa saadessaan nbiin arvokkaat uudet liittolaiset "leiriinsä".

Herttua Patrikasin jälkeläiset pitivät lukuisien sukupolvien ajan tämän jälkeen hallussaan maita ja kartanoita suomenheimoisillakin alueilla, Vatjanmaalla, Inkerissä, Pihkovan alueella, ym Veliki Novgorodin maakunnissa, ja käytönnössä joka sukupolvessa muutaman sadan vuoden ajan ainakin joku jälkeläisistä ja toisinaan useampikin, piti hallussaan jotain tau joitain korkeimpia virka-asemia Pihkovan ja Veliki Novgorodin tasavalloissa tai niissä maakunnissa joiksi ne muodostettiin Moskovan hallitsijan ne valloiettua keskiajan päättyessä (Ikonnikov).

Herttua Patrikasin vaimo oli nimeltään Helena (Schwennicke, Ikonnikov).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Alexander Polovtsov: ”Патрикеевы”, Русский биографический словарь (Russki biografitšeski slovar). Pietari: Русское историческое общество, 1896–1918. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.6.2010). (venäjäksi)
  2. ↑ A.J. Europaeus: Karjalan ajan-tiedot Täysinän rauhaan asti, vuonna 1595. Kuopio: P. Aschanin ja kumpp, 1859. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.6.2010).
  3. ↑ Наримунтовичи (князья Пинские) rusgenealog.ru. Viitattu 21.6.2010. (venäjäksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patrikas&oldid=21269027”