Paavo Pelttari
Paavo Johannes Pelttari, vuoteen 1906 Helenius (10. tammikuuta 1887 Tyrväntö – 18. huhtikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja metsäasiantuntija, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelttarin vanhemmat olivat kappalainen Johan Gustaf Alfred Helenius ja Hilda Amanda Sainio ja puoliso vuodesta 1914 farmaseutti Vera Regina Kierinkivaara, aiemmin Molnberg. Pelttari tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta 1907, opiskeli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston fyysis-matemaattisessa osastossa 1907–1909, valmistui metsänhoitajaksi 1912 ja sai samana vuonna metsäkonduktöörin arvon. Hän oli Metsähallituksen Lapin tarkastuspiirin ylimääräinen metsänhoitaja 1912–1913, Luiron hoitoalueen vt. aluemetsänhoitaja ja metsäkasööri 1913, Kitisten hoitoalueen vt. aluemetsänhoitaja 1913–1918, Sodankylän hoitoalueen metsäkasööri 1915–1918, Iin tarkastuspiirin ylimetsänhoitajan apulainen 1918–1919, Oulun läänin lääninmetsäntarkastaja 1919–1928 ja Keskusmetsäseura Tapion ylimetsänhoitaja vuodesta 1929 aina kuolemaansa asti. Pelttari oli myös Veljekset Åström -yhtiön kiinteistöjen isännöitsijä 1921–1928, kansanhuoltoministeriön puu- ja polttoaineosaston osastosihteeri 1941–1942 ja toimistopäällikkö 1942–1944 sekä maatalousministeriön ylimääräinen esittelijä 1942. Sodankylän kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Pelttari oli 1915–1918. Hänellä oli lisäksi useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä sekä metsänhoitoon ja varsinkin yksityismetsätalouteen liittyviä julkaisuja. Metsäneuvoksen arvonimen Pelttari sai 1941.[1][2]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjois-Suomen yksityismetsät, 1928
- Yksityismetsälaki 11 päivältä toukokuuta 1928 sekä siihen liittyvät asetukset: viittauksilla J. O. Peurakosken ja Hugo Rautapään laatimien metsän hävittämisen ehkäisemiseksi annetun asetuksen selityksiin ja lisäyksillä varustettuna sekä metsänparannuslaki asetuksineen, 1929 (toim.)
- Metsänhoitolautakuntien toiminta 1–12, 1929–1940 (toim.)
- Kontiomäen-Kuusamon ratasuunta: Kainuun rautatietoimikunnalle antama lausunto ratasuunnalla olevista metsävaroista, 1930
- Ohjeita metsätalousneuvojille suunnitelmia laadittaessa kovien metsämaiden metsittämistä varten, 1932
- Pohjois-Kainuun rautatiekysymys, 1932
- Yksityismetsien hakkauksesta hakkuukautena 1933–1934: suomenkielisten metsänhoitolautakuntien alueet, 1935
- Yksityismetsien työtarjonnasta. Silva Fennica 35, 1935
- Yksityismetsälaki ja sen nojalla annetut asetukset selityksillä varustaneet, 1937, Toivo J. Komsin ja V. R. Toijalan kanssa
- Metsänhoitolautakunnille, niiden toimihenkilöille ja mittausviranomaisille tarkoitettuja ohjeita puutavaran mittauksessa, 1939
- Metsänhoitolautakuntien toiminta vuosina 1929–1938, 1939, Kalle Räsäsen kanssa
- Sahatukkien ja muun järeän havupuun hinnan laskeminen, 1944
- Ohjeita puiden leimaamisesta ja hinnoittelusta, 1946
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hemminki, Tiina: Metsäneuvos Paavo Pelttari (1887–1949). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Kuka kukin on 1934, s. 507. Viitattu 20.2.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiina Hemminki: Paavo Pelttari Biografiasampo.