Orjuudesta ja vapaudesta
| Orjuudesta ja vapaudesta I | |
|---|---|
| Περὶ δουλείας καὶ ἐλευθερίας Α' | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Dion Khrysostomos |
| Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Genre | puhe |
| Julkaistu | 1. vuosisata/100-luku |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Juhana Torkki |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2022 |
| ISBN | 978-951-1-42569-4 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Orjuudesta ja vapaudesta (m.kreik. Περὶ δουλείας καὶ ἐλευθερίας Α', Peri dūleias kai eleutherias I) on Dion Khrysostomoksen eli Dion Prusalaisen kirjoittama puhe, joka käsittelee orjuutta ja vapautta stoalaisen moraalifilosofian näkökulmasta.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dion Khrysostomos kirjoitti ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alussa. Puheen Orjuudesta ja vapaudesta katsotaan syntyneen todennäköisesti aikana, jolloin Dion oli maanpaossa ja toimi kiertelevänä opettajana, ja opetti erityisesti moraalifilosofiaa epämuodolliseen tapaan.[2] Puhe on Dionin kirjoitusten luettelossa numerolla 14.[1] Hän kirjoitti myös toisen samannimisen puheen, Orjuudesta ja vapaudesta II (Περὶ δουλείας καὶ ἐλευθερίας Β', Peri dūleias kai eleutherias II; numero 15).[1]
Nämä kaksi tutkielmaa ovat päälähteitä sille stoalaiselle opille, että ainoastaan viisas ihminen on todella vapaa. Oppi esiintyy myös Pseudo-Filon Aleksandrialaisen teoksessa Siitä, että jokainen hyvä ihminen on vapaa (Περὶ τοῦ πάντα σπουδαῖον ἐλεύθερον εἶναι, Peri tū panta spūdaion eleutheron einai), Ciceron teoksessa Stoalaisia paradokseja (Paradoxa stoicorum), Pseudo-Plutarkhoksen teoksessa Hyvästä syntyperästä (Περὶ εὐγενείας, Peri eugeneias) sekä Epiktetoksen Keskustelussa 4.1. On ehdotettu, että kaikki mainitut kohdat palautuisivat yhteen stoalaiseen lähteeseen, elleivät peräti tätäkin varhaisempaan kyyniseen lähteeseen. Ainakin Pseudo-Filon vaikuttaa hyödyntävän kyynikkofilosofi Bionin teosta Orjuudesta (Περὶ δουλείας, Peri dūleias).[2]
Tekstin on suomentanut Juhana Torkki osana Dionin tekstien kokoelmaa Onnellisuudesta (Otava 2022).
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoitus jakautuu kahteen osaan: sen alussa Dion puhuu ensin itse, ja tämän jälkeen hän keskustelee aiheesta jonkun toisen kanssa.[2] Dion aloittaa sanomalla, ettei suurin osa ihmisistä tiedä vapauden ja orjuuden todellisia määritelmiä. Hän aloittaa sellaisista yleisistä vapauden määritelmistä, että vapaa ihminen ei ole kenenkään alamainen, ei ota käskyjä keneltäkään ja tekee mitä itse haluaa. Kuitenkin vapaakin mies tottelee esimerkiksi sodassa kenraalia, laivassa kapteenia ja sairaana lääkäriä.[3]
Tämän jälkeen Dionin keskustelukumppani yrittää esittää uuden määritelmän: se jolla on valta tehdä mitä haluaa (ainakaan jos laki ei kiellä sitä), on vapaa, ja jolla ei ole tuota valtaa, on orja. Dion huomauttaa, ettei vapautta voi olla se, että tekee jotakin häpeällistä ja sopimatonta, vaikka se olisikin lain mukaista. Käsiteltyään asiaa näin jonkun aikaa Dion lopulta esittää oman näkemyksensä, jonka mukaan vapaus on sitä, että tietää, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, kun taas orjuus on tämän vastakohta.[4]
»On siis niin, että viisailla ihmisillä on lupa siihen, mitä he haluavat, kun taas typerykset yrittävät tehdä, mitä haluavat, mutta se ei ole heille sallittua. Ja tästä seuraa väistämättä, että viisaat ovat vapaita ja voivat tehdä, mitä tahtovat, ja järjettömät ihmiset ovat orjia ja tekevät sellaista, mikä ei ole heille sallittua – – Niinpä meidän on määriteltävä vapaus niin, että se on sen tietämistä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, ja orjuus taas on tietämättömyyttä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei.[5]»
Tämän jälkeen Dion käyttää kuningasta esimerkkinä vapaasta miehestä ja pyrkii osoittamaan, että paradoksaalisesti kuningas, eli vapaa mies, voi olla vapaa myös, vaikka olisi vankilassa tai muutoin häpeällisen kohtelun kohteena.[2][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Dio Chrysostom LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ a b c d e On Slavery and Freedom I: Loeb Edition Introduction LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Dion Khrysostomos: Orjuudesta ja vapaudesta (I) 1–10.
- ↑ Dion Khrysostomos: Orjuudesta ja vapaudesta (I) 11–17.
- ↑ Dion Khrysostomos: Orjuudesta ja vapaudesta (I) 17–18, suomennos Juhana Torkki.
- ↑ Dion Khrysostomos: Orjuudesta ja vapaudesta (I) 19–24.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dion Prusalainen: Orjuudesta ja vapaudesta. Teoksessa Dion Prusalainen: Onnellisuudesta, s. 77–88. Muinaiskreikasta suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Juhana Torkki. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-42569-4.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dio Chrysostom: On Slavery and Freedom I. Teoksessa Dio Chrysostom: Discourses 12–30. Translated by J. W. Cohoon. Loeb Classical Library 339. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1939.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dio Chrysostom: Περὶ δουλείας καὶ ἐλευθερίας Α'. LacusCurtius. (muinaiskreikaksi)
- Dio Chrysostom: On Slavery and Freedom I. LacusCurtius. (englanniksi)
- Dion Chrysostome: Sur l'esclavage et la liberte. Université catholique de Louvain. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)