Olympus E-1
Sivulta puuttuu 
Olympus E-1 esiteltiin vuonna 2003, jolloin se oli ensimmäinen alusta asti täysin digitaaliseksi suunniteltu järjestelmäkamera.
E-1 käyttää Four Thirds -objektiivikiinnitystä ja -kuvajärjestelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän kenno on pienempi kuin 35mm negatiivi ja tämän ansiosta järjestelmästä on saatu kevyempi ja pienempi kuin vastaavista kilpailijoista.
Pääpiirteet:
- Kevyempi ja kompaktimpi kuin kilpailevat DSLR-rungot
- 5 megapikseliä CCD
- Magnesium-alumiini runko
- Säänkestävä
- "Supersonic Wave Filter" puhdistaa kennon joka käynnistyskerralla
- USB 2.0 ja Firewire-liitettävyys
- Jatkuva kuvaus 3 ruutua sekunnissa aina 12 ruutuun asti
- Käyttäjän päivitettävissä oleva firmware
Joskus käyttäjät kohtaavat kirkkaita pisteitä pitkillä valotusajoilla. Tätä kutsutaan pitkän valotuksen kohinaksi. Kytkemällä päälle "noise filter" tekniikan, E-1 poistaa kirkkaat kohdat.
E-1:sen kehitystä on kutsuttu myös Olympuksen Zuiko objektiivi nimen elvyttämiseksi, vaikka uuden objektiivisarjan nimi onkin Zuiko Digital. E-1:tä myytiin yleensä sääsuojatun Zuiko Digital 14-54mm 1:2.8-3.5 zoom-objektiivin kanssa.
Olympus jakoi aikaisemmin ilmaiseksi OM-adaptereita, joilla voitiin kytkeä vanhoja OM-kiinnityksellä varustettuja objektiiveja uuteen 4/3-kiinnitykseen. Enää adaptereita ei saa ilmaiseksi, mutta niitä on saatavana noin sadan euron hintaan monista eri kaupoista. Tällä adapterilla saadaan käyttöön erittäin laaja valikoima vanhempia manuaalitarkenteisia objektiiveja.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympus E-1 Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
