Nubar pašša

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nubar pašša

Nubar pašša (alk. Nubar Nubarian; 4. tammikuuta 1825 Smyrna, Ottomaanien valtakunta14. tammikuuta 1899 Pariisi, Ranska)[1] oli egyptiläinen valtiomies, joka toimi Egyptin pääministerinä vuosina 1878–1879, 1884–1888 ja 1894–1895.

Nubar oli alkuperältään armenialainen ja jesuiitat kasvattivat hänet Ranskassa. Opiskellessaan Euroopassa hankkien laajan kielitaidon ja tutustuen läheisesti eurooppalaiseen kulttuuriin. Hän tuli Egyptiin alkuaan setänsä mukana, joka oli käskynhaltija Muhammad Alin päätulkki. Nubar toimi vuodesta 1845 kruununprinssi Ibrahim paššan ja sittemmin tämän seuraajien yksityissihteerinä. Häntä käytettiin usein erilaisissa diplomaattitehtävissä ja kediivi Ismail pašša määräsi hänet johtamaan Egyptin valtuuskuntaa Pariisissa käydyissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena oli ratkaista Suezin kanavan rakentamiseen liittyneet kiistat Egyptin ja ranskalaisen kanavayhtiön välillä. Ismail palkitsi Nubarin paššan arvolla. Vuosina 1866–1874 ja 1875–1876 Nubar toimi Egyptin ulkoministerinä pyrkien saamaan maalle mahdollisimman suuren itsenäisyyden Ottomaanien valtakunnan osana. Hän myös auttoi perustamaan vuonna 1875 toimintansa aloittaneen sekatuomioistuinlaitoksen, jolla Egyptissä oleskelleet eurooppalaiset saatiin maan oikeuslaitoksen piiriin aiemman kapitulaatiojärjestelmän sijaan.[1][2]

Egyptin jouduttua velka-ahdinkoon Ismail nimitti Britannian ja Ranskan painostuksesta elokuussa 1878 Nubarin johtaman hallituksen, jossa oli ulkomaisia ministereitä, ja jonka oli tarkoitus toteuttaa taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Koska Ismail pelkäsi oman valtansa olevan uhattuna, hän kuitenkin kaatoi Nubarin hallituksen armeijan avulla jo helmikuussa 1879. Tämä taas johti hänen omaan kukistumiseensa myöhemmin samana vuonna. Egyptin jouduttua Britannian miehitysvallan alle Nubar palasi pääministeriksi tammikuussa 1884. Hän oli kediivi Tewfik paššan lähin neuvonantaja, mutta ei kyennyt sujuvaan yhteistyöhön Britannian pääkonsuli Evelyn Baringin kanssa. Brittien miehitysvalta heikensi kediivin valtaa, mutta vahvisti pääministeriä, ja Nubar onnistui varmistamaan oikeus- ja sisäministeriöiden säilymisen egyptiläisten käsissä. Kun hän yritti ulottaa valtaansa myös poliisiin, britit järjestivät hänen syrjäyttämisensä kesäkuussa 1888. Hän toimi vielä kolmannen kerran pääministerinä huhtikuusta 1894 marraskuuhun 1895.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nūbār Pasha (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 26.1.2014.
  2. a b Nordisk familjebok (1914), s. 100–101 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 26.1.2014.