Nicholas Ridley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nicholas Ridley (n. 150016. lokakuuta 1555 Oxford) oli englantilainen uskonpuhdistaja, piispa ja protestanttinen marttyyri.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ridley syntyi vanhaan northumberlandilaiseen sukuun 1500-luvun alussa. Hänet lähetettiin Newcastle-on-Tynen koulusta Cambridgen yliopiston Pembroke Halliin, jossa hän menestyi erityisesti kreikan kielen opinnoissa. Valmistuttuaan maisteriksi vuonna 1526 hän meni opiskelemaan Pariisin Sorbonneen ja Louvainiin. Palattuaan Cambridgeen hänet nimitettiin Pembroke Hallin nuoremmaksi rahastonhoitajaksi. Vuonna 1534 hän allekirjoitti yliopiston päätöksen paavin lainkäyttövaltaa vastaan.[1]

Näihin aikoihin Ridley, joka oli nyt yliopiston kappalainen, alkoi saada mainetta uskonpuhdistuksen saarnaajana. Vuonna 1537 Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer nimitti Ridleyn kappalaisekseen. Huhtikuussa 1538 Cranmer nimitti hänet Hernen kirkkoherraksi. Vuonna 1540 hänet valittiin Pembroke Hallin mestariksi. Vuonna 1541 Ridleysta tuli Henrik VIII:n kappalainen ja Canterburyn kaniikki. Vuonna 1543 häntä syytettiin harhaopista, mutta hän onnistui puolustamaan itseään.[1]

Edvard VI nousi vuonna 1547 valtaistuimelle ja suosi Ridleyn näkemyksiä. Ridley käskettiin viemään uskonpuhdistus Cambridgen yliopistoon. Hänet nimitettiin Rochesterin piispaksi vuonna 1547, ja pian virkaan tulonsa jälkeen hän käski poistaa hiippakunnan kirkkoissa olevat alttarit ja laittaa pöydät niiden tilalle ehtoollisen viettoa varten. Vuonna 1548 hän auttoi Cranmeria laatimaan englanninkielisen rukouskirjan ja vuonna 1549 hän oli yksi komission jäsenistä, joka suositteli katoliseen uskoon suuntautuneiden piispojen Stephen Gardineria ja Edmund Bonneria poistamista tehtävistään. Ridley nimitettiin Lontoon piispaksi Bonnerin tilalle vuonna 1550.[1]

Ridley ja Latimer poltetaan roviolla. Kuvitusta John Foxe'n teoksesta Book of martyrs (1563)

Edvard VI:n kuoltua Ridley kannatti protestanttisen Lady Jane Greyn nousua valtaistuimelle. Katolisen Marian noustua kuningattareksi Ridley pidätettiin ja vangittiin Lontoon Toweriin. Vankilassa ​​hän kirjoitti uskonnollisten mielipiteidensä puolustustekstejä. Vuoden 1554 alussa hänet lähetettiin Cranmerin ja uskonpuhdistaja Hugh Latimerin kanssa Oxfordiin kuulusteltavaksi. Hänet julistettiin harhaoppiseksi ja ekskommunikoiduksi. Ridley kieltäytyi luopumasta mielipiteistään, ja lokakuussa 1555 hänet tuomittiin kuolemaan. Ridley poltettiin roviolla Cranmerin ja Latimerin kanssa Oxfordissa 16. lokakuuta 1555.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e RIDLEY, NICHOLAS Encyclopaedia Britannica. 1911. Viitattu 07.02.2020.