Nestori Parkkari
| Nestori Parkkari | |
|---|---|
 Nestori Parkkari |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. lokakuuta 1904 |
| Kuollut | 1. kesäkuuta 1975 |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Puoliso | Elli Parkkari |
| Lapset | Jukka Parkkari[1] |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Suomen kommunistinen nuorisoliitto, SKDL, SKP |
Nestori Parkkari (3. lokakuuta 1904 – 1. kesäkuuta 1975)[2] oli suomalainen kommunisti. Hän toimi 1920-luvulta lähtien maanalaisen kommunistisen liikkeen eri tehtävissä ja oli useaan otteeseen vangittuna toimintansa johdosta. Sotien jälkeen Parkkari vaikutti julkisessa vasemmistolaisessa työväenliikkeessä ja kirjoitti teoksia liikkeen historiasta.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Parkkari oli 1920-luvun alusta alkaen aktiivisesti mukana kommunistien toiminnassa, varsinkin Suomen kommunistisessa nuorisoliitossa, ja hän oli poliittisista syistä vangittuna Tammisaaren pakkotyölaitoksessa. Vapauduttuaan keväällä 1927 Parkkari siirtyi julkisen mutta kommunistien ohjaaman Opintotyön Neuvontayhdistyksen järjestäjäksi. Työtehtävä jäi keväällä 1928, kun kommunisteja alettiin pidättää Jalmari Rasin paljastusten perusteella. Parkkari välttyi pidätyksiltä, ja hän toimi lyhyen aikaa maanalaisissa tehtävissä, kunnes pakeni Neuvostoliittoon. Saman vuoden elokuussa Parkkari osallistui Suomen kommunistisen nuorisoliiton edustajana Kommunistisen nuorisointernationaalin viidenteen konferenssiin.[3] Vuosina 1928–1932 Parkkari kävi Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistoa Leningradissa. Palattuaan Suomeen hän joutui jälleen Tammisaareen. Keväästä 1934 seuraavan vuoden alkuun hän vastasi laitokseen suljettujen kommunistien opintotyöstä. Tehtävä jäi, kun Parkkari määrättiin kahdeksi vuodeksi eristysselliin.[4]
Parkkari pidätettiin syyskuussa 1940 turvasäilölain nojalla.[5] Hän vapautui jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944.[6] Aluksi Parkkaria pidettiin Helsingin, Vaasan, ja Oulun lääninvankiloissa[7] ja myöhemmin Köyliön ja Koveron keskitysleireillä.[8] Hän oli myös muiden poliittisten vankien kanssa komennettuna työvelvollisena rintaman läheisyydessä.[9] Sodan jälkeen Parkkari syytti viranomaisia monenlaisesta vankeihin kohdistuneesta kaltoinkohtelusta, muun muassa pahoinpitelyistä,[10] sairaanhoidon epäämisestä,[11] yrityksistä tapattaa poliittisia vankeja miinakentän raivauksessa ja riittämättömällä ravinnolla[12] sekä neuvostosotavankien summittaisista teloituksista.[13] Vankeuden loppuessa hän painoi 47 kg.[14]
Vapauttamisensa jälkeen Parkkari siirtyi töihin vastaperustettuun SKDL:ään ja meni naimisiin turvasäilössä sota-aikana olleen Elli Kumpulaisen kanssa.[4] Hän kuului SKDL:n liittoimikuntaan.[15] 1950-luvun puolivälissä Parkkari vaikutti SKDL:n lisäksi muun muassa SKP:n Satakunnan piirin ”huoltomiehenä” ja hän kuului puolueensa keskeisimpiin vaikuttajiin.[16] Parkkari oli aktiivinen myös Työväen Sivistysliitossa ja kommunistien irtauduttua siitä, Kansan Sivistystyön Liitossa.[17]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nestori Parkkari: Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940-1944: Sotahistoria. Kuopio: Kansankulttuuri Oy, 1955.
- Nestori Parkkari: Väkivallan vuodet. Helsinki: Kansankulttuuri Oy, 1960.
- Nestori Parkkari: Nuoret taistelun tiellä. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944. Helsinki: Kansankulttuuri, 1970.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Veli-Pekka Leppänen: Vakoilun ja vasemmiston salat. Helsingin Sanomat, 23.7.2017, s. B 13. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2015.
- ↑ Yrjö Hakanen ja Emmi Tuomi (toim.): Kolme kirjainta: SKP:n yhdeksän vuosikymmentä, s. 46. TA-Tieto, Helsinki 2008.
- ↑ Nestori Parkkari: Nuoret taistelun tiellä. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944 (Kansankulttuuri 1970), s. 155, 166–167.
- ↑ a b Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 (SKS 2006), s. 87, 327, 396, 398.
- ↑ Nestori Parkkari: Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940-1944: Sotahistoria, s. 5. Kuopio: Kansankulttuuri Oy, 1955.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 184.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 8–10.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 11, 10.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 31–99.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 60–50, 144, 147, 148, 179.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 8, 57, 112–114, 122–123, 129–131.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 47–50, 61, 120, 133.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 28, 55–59, 65, 93, 94.
- ↑ Parkkari, Suomalaisessa keskitysleirissä, s. 181
- ↑ Demokraattisen kansan kalenteri 1947 (SKDL 1946), s. 34.
- ↑ Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947–1958 (Otava 1997), s. 429–430.
- ↑ KSL perustaminen[vanhentunut linkki] (KSL)
| ||||||||||
