Napoléon Eugène Louis Bonaparte

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Napoléon Eugène Louis Bonaparte

Napoléon Eugène Louis Bonaparte (16. maaliskuuta 18561. kesäkuuta 1879), Fils de France, prince impérial, oli Ranskan keisari Napoleon III:n ja keisarinna Eugénie de Montijon ainoa lapsi.

Ranskan–Preussin sodan puhjetessa 1870 Napoléon Bonaparte seurasi isäänsä rintamalle ja joutui taisteluihin Saarbrückenissä. Kun sota alkoi kääntyä keisarikunnan tappioksi, hän pakeni Ranskasta ja asettui perheen kanssa Chislehurstiin Kentiin Englantiin. Isänsä kuoltua bonapartistit julistivat hänet keisari "Napoleon IV:ksi".

Napoléon Bonaparte palveli upseerina brittiarmeijassa ja liittyi vapaaehtoisena sotaretkelle Zulumaahan. Tiedusteluretkellä zulut yllättivät heidät kylässä lähellä iTyotyosijokea. Hän taisteli kunnes hänen revolveristaan loppuivat ammukset, jonka jälkeen hänet keihästettiin kuoliaaksi. Hänen kuolemansa oli suuri pettymys Euroopassa Bonaparten suvun valtaanpaluuta odottaneille.

Bonaparten hajonnut ruumis tuotiin takaisin Eurooppaan, jossa hänet haudattiin aluksi Chislehurstiin ja myöhemmin Saint Michael's Abbeyhin Farnboroughissa isänsä vierelle.