Naisten demokraattinen toimintakeskus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Naisten demokraattinen toimintakeskus (1987–1990) oli Demokraattisen Vaihtoehdon naisjärjestö, jossa enemmistön muodostivat Suomen kommunistisen puolueen (yhtenäisyys) kannattajat.

Kansandemokraattinen liike hajosi 1980-luvun puolivälissä Suomen kommunistisen puolueen sisäisten riitojen seurauksena ja hajaannus laajeni myös Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) naisjärjestöön Suomen naisten demokraattiseen liittoon (SNDL). SKP:sta erotetut perustivat keväällä 1986 Demokraattinen Vaihtoehto -yhteistyöpuolueen, jonka toimintaan liittyi mukaan kuusi SNDL:n piirijärjestöä (Etelä-Saimaa, Helsinki, Joensuu, Lahti, Pohjois-Häme ja Uusimaa). SNDL ei suvainnut harjoitettua toimintaa, ja järjestön liittotoimikunta erotti mainitut piirit 22. marraskuuta 1986.[1]

Naisten demokraattinen toimintakeskus perustettiin huhtikuussa 1987. Perustajia olivat SNDL:n erotetut piirit ja eri puolille maata muodostetut toimintaryhmät. Perustava kokous valitsi keskukselle johdon, viisi puheenjohtajaa (Marja-Liisa Löyttyjärvi, Leena Alanen, Anita Helenius, Eeva Kaukoluoto-Perä ja Marja-Leena Mikkola) ja kaksi sihteeriä. Uusi naisjärjestö alkoi julkaista omaa lehteään Naisten Lehti, jonka lisäksi julkaistiin vuoden 1988 alusta Neuvostonainen-lehteä suomenkielisenä painoksena. Toimintakeskuksen julkisessa kuvassa korostui kansainvälisyys, mikä ei kuitenkaan tarkoittanut naisten arkisten ongelmien sivuuttamista.[1] Keskus lakkautettiin Devan kannattajien siirryttyä Vasemmistoliittoon 1990.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Elina Katainen: Akkain aherrusta aatteen hyväksi. Suomen naisten demokraattinen liitto 1944–1990 (KSL 1994), s. 381–383.