Nabaami
| Nabaami | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Dinatrium-N-[2-(sulfidokarbotioyyliamino)etyyli]karbamoditioaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(CNC(=S)[S-])NC(=S)[S-].[Na+].[Na+][1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H6S4N2Na2 |
| Moolimassa | 256,368 g/mol |
| Sulamispiste | Hajoaa |
| Tiheys | 1,14 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Nabaami eli etyleenibis(ditiokarbamiinihapon) natriumsuola (C4H6S4N2Na2) on orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään maataloudessa sekä teollisuudessa sienten, bakteerien ja levien kasvua estävänä aineena.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa nabaami on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee veteen, mutta on liukenematonta moneen orgaaniseen liuottimeen. Aine on laajakirjoinen fungisidi ja tehoaa muun muassa Phytophthora-, Aspergillus- ja Fusarium-suvun homeisiin. Luonnossa nabaami hajoaa myrkylliseksi ja mahdollisesti karsinogeeniseksi etyleenitioureaksi.[2][3][4][5]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nabaamia valmistetaan etyleenidiamiinin, hiilidisulfidin ja natriumhydroksidin välisellä reaktiolla.[5]
Nabaamia voidaan käyttää fungisidina maataloudessa vihannes- ja hedelmäviljelmillä. Se on myrkyllistä kasveille, minkä vuoksi se levitetään maaperään eikä kasvien lehdille. Teollisuudessa nabaamia käytetään estämään biofilmejä muodostavien bakteerien ja levien kasvua vesitankeissa ja putkistoissa. Nabaamia käytetään myös muiden bisditiokarbamaattifungisidien, esimerkiksi manebin, mankotsebin ja tsinebin valmistukseen.[2][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nabam – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 23.12.2016.
- ↑ a b c Franz Müller, Peter Ackermann & Paul Margot: Fungicides, Agricultural, 2. Individual Fungicides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. viitattu 23.12.2016
- ↑ a b Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 632. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.12.2016). (englanniksi)
- ↑ a b Kalyani Paranjape, Vasant Gowariker, V. N. Krishnamurthy, Sugha Gowariker: The Pesticide Encyclopedia, s. 320. CABI, 2014. ISBN 9781780640143. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.12.2016). (englanniksi)
- ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1088. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)