Naamiosilkkimaluri
| Naamiosilkkimaluri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tiaismalurit Acanthizidae |
| Suku: | Silkkimalurit Sericornis |
| Laji: | frontalis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Naamiosilkkimaluri (Sericornis frontalis) on Australiassa tavattava tiaismalureihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan naamiosilkkimaluri on 11–13 cm. Laji on selästään ja siivistään väriltään tumman oliivinruskea. Pää on väritykseltään selkää harmahtavampi. Sekä silmän ylä- että alapuolella on valkoinen viiru ja alue viirujen välissä on erityisesti koirailla tumma. Vatsa on valkoinen ja joillakin alalajeilla kellertävä. Osalla alalajeista on kurkussa tummia viiruja. Sukupuolet muistuttavat toisiaan, mutta naaraat voivat olla jonkin verran koiraita vaaleampia erityisesti päätään. Nuoret linnut ovat väritykseltään aikuisia vaaleampia.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naamiosilkkimalurin levinneisyysalue ulottuu Australiassa itärannikolta Queenslandin osavaltiosta etelään päin Victorian osavaltioon ja edelleen länteen päin Länsi-Australian osavaltion etelärannikolle. Lisäksi lintua tavataan Tasmaniassa. Lajin elinympäristöä ovat sademetsät, avointen metsien rotkot, pensaikot, niitty ja maatalousmaat.[2][3]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naamiosilkkimalurit elävät pareittain tai pieninä ryhminä tiheän aluskasvillisuudet joukossa. Ravintonaan lintu käyttää pääasiassa pieniä hyönteisiä, mutta voi syödä myös siemeniä. Ravintonsa laji etsii maasta lehtiaineksen ja kaatuneiden puunrunkojen joukosta. Naamiosilkkimalurit voivat muodostaa myös sekaparvia sinikurkkumalurien (Malurus cyaneus) ja kaneliperämalurien (Acanthiza pusilla) kanssa.[2][3]
Naamiosilkkimalurien pesimäkausi kestää heinäkuusta tammikuulle. Pesä sijaitsee lähellä maata tiheän kasvillisuuden joukossa. Pesä on muodoltaan pallomainen ja sivulla on tunnelimainen sisäänkäynti. Naamiosilkkimaluri käyttää pesän rakennusaineena kuivaa ruohoa ja muita kasvimateriaaleja ja höyheniään. Naaras munii vaaleansinisiä tai vaalean violetteja ruskeapilkullisia munia.[2] Laji pesii noin viiden yksilön ryhmissä, joissa kaikki aikuiset linnut ruokkivat ja huolehtivat kuoriutuneista poikasista.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Sericornis frontalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d White-browed Scrubwren Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Chris Tzaros, Tadao Shimba, Peter Robertson: Wildlife of the Box-Ironbark Country, s. 108. CSIRO Publishing, 2005. ISBN 0643069674. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.7.2010). (englanniksi)
- ↑ H.L. Bell: Cooperative Breeding by the White-browed Scrubwren Sericornis frontalis. EMU, Tammikuu 1983, s. 315–316. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)