NX-bitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

NX-bitti tarkoittaa virtuaalimuistin tilabittiä, joka mahdollistaa virtuaalimuistisivuille määriteltävän, että saako sivulta suorittaa ohjelmakoodia vai ei.

Useissa ohjelmissa on puskurin ylivuoto -tietoturva-aukkoja, jotka mahdollistavat sen, että ohjelma voidaan saada suorittamaan ohjelmakoodina sille annettua syötettä, jonka ei pitäisi olla ajettava ohjelma, mutta joka voidaan laittaa sisältämään hyökkääjän haittakoodi, eli esimerkiksi vakoiluohjelma tai mato.

NX-bitillä voidaan ohjelman data-alueet suojata siten että kun ohjelman ohjelmointivirheen seurauksena suoritin aikoo alkaa suorittaa ohjelmakoodina hyökkääjän antamaa syötettä, suoritin kieltäytyykin suorittamasta koodia koska ohjelman data-alueelta ei ole lupa suorittaa ohjelmakoodia. Tämä tekee puskurin ylivuoto -tyyppisistä tietoturva-aukoista murtautumisen selvästi vaikeammaksi, mutta ei silti täysin suojaa niiltä.

Useilla arkkitehtuureilla (mukaan lukien x86) pino kasvaa muistissa "alaspäin". Kun ohjelma kutsuu funktiota, se työntää pinolle paluuosoitteen josta suoritus jatkuu funktiosta palattaessa. Jos pinolla sijaitsevaan (toisin sanottuna lokaaliin) muuttujaan voi sijoittaa mielivaltaisen määrän dataa, paluuosoitteen voi ylikirjoittaa. Perinteisesti puskurin ylivuotohaavoittuvuutta vastaan hyökätessä paluuosoitteeksi valittaisiin sellainen joka ohjaisi ohjelman virran hyökkääjän syöttämään dataan. Oikein käytettynä NX-bitti kuitenkin estää tämän.

Yleinen tapa hyödyntää puskuriylivuotoa NX-bitin yhteydessä on return-to-libc -hyökkäys. Return-to-libc -hyökkäyksellä pino muotoillaan niin että ohjelma saadaan kutsumaan jo sisältämiään funktioita mielivaltaisilla parametreilla.

AMD kutsuu NX-bittiään harhaanjohtavalla markkinointitermillä "Enhanced virus protection".