Myssypingviini
Sivulta puuttuu | Myssypingviini | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Pygoscelis antarcticus (Forster, 1781) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Myssypingviini Wikispeciesissä |
Myssypingviini (Pygoscelis antarcticus) on pingviinilaji, joka on helppo tunnistaa päässä olevasta ohuesta mustasta raidasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Myssypingviin nimi tulee ohuesta mustasta raidasta pään alaosassa, jonka takia tulee vaikutelma kuin niillä olisi musta myssy tai kypärä päässä. Tämä tuntomerkki tekee lajista yhden helpommin tunnistettavista pingviinilajeista. Yksilöiden koko on noin 75 cm.
[muokkaa] Levinneisyys
Lajin esiintymisaluetta ovat Etelämanner sekä Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Eteläiset Shetlandsaaret, Eteläiset Orkneysaaret, Bouvet’nsaari, Ballenysaaret ja Pietari I:n saari.
[muokkaa] Lisääntyminen
Myssypingviinien pesät ovat yleensä kivirenkaita, mutta voivat pesiä myös jäävuorilla. Naaras munii kaksi munaa. Sekä koiras että naaras osallistuvat haudontaan vaihtaen vuoroa 5–10 päivän välein. Poikaset kuoriutuvat noin 35 päivän haudonnan jälkeen. Pesässä poikaset olevat 20–30 päivää, jonka jälkeen muodostavat poikasryhmiä. Saatuaan aikuismaisen höyhenpeitteen 50–60 päivän ikäisenä poikaset ovat valmiit lähtemään merelle.
[muokkaa] Ravinto
Laji syö pääasiassa krillejä sekä jonkun verran kaloja.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Pygoscelis antarcticus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
